Lukijoilta

Ilmastotalkoot koskevat meitä kaikkia

Noin 700 yritysjohtajaa ympäri maailmaa vaati Kööpenhaminassa tiistaina kolmipäiväisen kokouksen päätösasiakirjassa pikaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.  Puhujana oli muun muassa Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore.
Noin 700 yritysjohtajaa ympäri maailmaa vaati Kööpenhaminassa tiistaina kolmipäiväisen kokouksen päätösasiakirjassa pikaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Puhujana oli muun muassa Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore.

Tiistain uutistarjonta sisälsi hyvän uutisen. Maailman suuryritysten ykkösjohtajat ovat Kööpenhaminassa pidetyssä kokouksessa luvanneet asettua tukemaan merkittäviä päästörajoituksia. Johtajien kokous on alkusoittoa YK:n loppuvuoden ilmastokokoukselle, jossa on tarkoitus sopia uusista päästörajoituksista valtioille. Vuodesta 1997 alkaen voimassa ollut Kioton sopimus raukeaa vuonna 2012.

Tavoitteekseen yritysjohtajat muotoilivat kannanoton, jossa kasvihuonekaasupäästöt tulisi puolittaa vuoteen 2050 mennessä. He toivat esille näkemyksen, jossa päästöille tulisi asettaa kansainvälinen hinta sen sijaan, että päästöjä verotettaisiin. Yhteisessä lausunnossa ilmoitettiin, että ”välittömiä ja merkittävän suuria” päästörajoituksia tarvitaan vuoteen 2020 mennessä. Sen jälkeen päästöt on leikattava 50 prosenttiin vuoden 1990 tasosta viimeistään 2050.

Näiden hyvien uutisten jälkeen on syytä odottaa uusia ja ilmastoystävällisempiä tuotteita. Yritykset kun toimivat markkinoilla, missä vaikuttavan näkymättömän käden ostopäätökset me kuluttajat teemme. Ilmastotalkoot ovatkin selvästi muuttumassa ostotalkoiksi. Ne yritykset ja ne tuotteet, jotka oikeasti ovat kestävän talouden linjalla, tulevat menestymään. Muutama eturivin suomalaisyritys on jo oivaltanut, että hinta- ja kalori/energiakoodien lisäksi kuluttajat pian tarkistavat tuotteen ilmastokoodin. Monet autonostajat osaavat jo tarkistaa, alittaako tarjolla oleva uusi auto CO2 -päästöt 130g/km rajan. Seuraavaksi kauppaan tulevat sähköautot nykyisten hybridiautojen jatkoksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös valppaimmat kunnat, kuten Mynämäki tai Uusikaupunki, ovat ottaneet asian positiivisesti kehittelyyn. Kunnat ja kuntalaiset ovat juuri se taso, jolla oikeasti tapahtuu ilmastomuutoksen torjunta. Kun yritykset ovat päästökaupan alaisen tulevan sopimuksen alaisia, ovat kuntalaiset asumiseen, liikenteeseen ja ruokaan liittyvien päätösten suhteen ratkaisevassa roolissa.

Lähiruoka ja sen oikeat valmistusmenetelmät, asuntojen energiaratkaisut ja työmatkaliikenteen järjestäminen ovat vahvasti kuntien yhteistoiminnan ja kuntalaisten valintojen kautta nopeasti muutettavissa ilmastoystävällisemmiksi. Jokainen meistä voi kohota maailman talousjohtajien rinnalle ja tehdä jotain ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Polkupyörällä liikkuminen on hyvä ”ilmastojohtajan” valinta. Samalla tulee tukeneeksi terveydenhuoltojärjestelmämme toimintakykyä terveyden edistämisellä. Oma valintani on myös ostaa suomalaista kaurapuuroa, sillä syömällä sitä pidän niin ilmastomuutosta kuin painoani kurissa.

EU:n kunnianhimoisimmatkin poliittiset päätökset ilmastonmuutoksen suhteen toteutuvat vain, jos kuntalaiset ovat motivoituneita muuttamaan käyttäytymistään ja ostotottumuksiaan. Verotuksen ja rajoitteiden kepin määrä on oltava oikeassa suhteessa tarjolla olevaan porkkanaan. Tavallisen kuntalaisen arki ja arjen ymmärtäminen on hyvin tärkeää, kun pyrimme pienentämään hiilijalanjälkeämme. Vain pysyvillä ja kuntalaisten hyväksymillä uusilla toimintamalleilla voidaan odottaa tuloksia. Kysymys on käyttäytymisen muuttamisesta niin, ettei arki häiriinny, mutta ilmastovaikutukset huomioidaan.

EU:n komission pysyvän asiantuntijaryhmän jäsen (kesk),

Hiilineutraalit kunnat -hankkeessa Mynämäen yhdyshenkilö