Lukijoilta

Yrityskauppojen arvot eivät ole laskeneet

Turun Sanomien artikkelissa kerrottiin 1.10. yrityskauppojen arvojen romahtamisesta. Tieto pohjautui Boston Consulting Groupin (BCG) kansainväliseen selvitykseen. Päätelmää voidaan pitää virheellisenä yleistyksenä Suomen osalta.

Tutkimuksessa oli mukana vain 118 yrityskauppaa, vaikka niitä Suomessa artikkelinkin mukaan tehtäisiin jopa 4 000. Lisäksi tarkastellut kaupat ovat lähinnä pörssiyritysten ja muiden suurimpien yritysten kauppoja, josta oli tehty yleistys koskemaan kaikkia yrityskauppoja.

Samanlaiseen tulkintavirheeseen päädyttäisiin, jos kyseltäisiin pörssiyritysten pääjohtajien ansiokehitystä ja vastausten pohjalta pääteltäisiin, kuinka työtekijöiden palkat ovat muuttuneet.

On yleistä, mutta silti virheellistä, että suuryrityksistä puhutaan kaikkien yritysten edustajina. Pienet yritykset ovat lähes joka asiassa erilaisia kuin suuryritykset muun muassa siinä, että niiden asiakaskunta on usein paikallista, kun suuryrityksillä se on kansainvälistä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kauppahintojen laskua ei ole havaittu suurimmilla yritysvälittäjillä eikä Finnveran tilastoissakaan. Finnvera on rahoittamassa merkittävää osaa suomalaisia yrityskauppoja. Yrityskauppojen määrät notkahtivat keväällä, mutta ohittivat jo heinäkuussa viime vuoden tason. Koko alkusyksyn yrityskaupat ovat käyneet hyvin vilkkaasti.

Yrityskauppojen yksi erikoisuus on se, että kauppahinnat eivät yleensä jousta alaspäin, vaikka epävarmuus lisääntyisi. Jos epävarmuus lisääntyy, kauppaehdot tasapainottavat tilannetta jakamalla riskiä myyjän ja ostajan välillä hinnan säilyessä entisellään.

Tätä oli ilmeisesti tavoiteltu jutussa mainitussa esimerkkiyrityksen kaupassakin. Kauppa tapahtuu vain yrityksistä, joiden hyvään tulevaisuuteen uskotaan. Jos yrityksen tulevaisuus näyttää synkältä, ostajat eivät ole siitä kiinnostuneita edes alemmalla hinnalla.

Toinen erikoisuus on se, että kysynnän ja tarjonnan laki ei päde yrityskauppoihin kuin poikkeuksellisesti. Yrityskaupat ovat aina yksilöitä. Samanhintaiset saman toimialan kaupat voivat sisältää aivan erilaisen ostokohteen; toinen voi sisältää arvokkaan kiinteistön ja pientä tulosta tekevän yrityksen, toisessa yrityksessä tahkotaan merkittävää tulosta ilman reaaliomaisuutta. Ostajille nämä yritykset eivät ole vaihtoehtoja, vaan niille on erityyppiset ostajat.

Kun puhutaan hintojen laskusta, tulisi olla vertailukohta, mihin verrataan. Suomessa ei ole virallista tilastoa edes yrityskauppojen määrästä, saatikka yritysten arvoista tai hintapyyntöjen ja kauppahintojen muutoksista. Tämänkin vuoksi yleistykset yrityskauppojen kehityksestä ovat helposti virheellisiä.

BCG:n selvitys on jo otoskokonakin Suomen osalta niin pieni ja vinoutunut, että sen pohjalta ei voi tehdä tilastollisia päätelmiä muuta kuin selvityksessä mukana olleista yrityksistä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Artikkelissa kerrottu yrityskauppa ei onnistunut. Seinäjoen Ammattikorkeakoulun selvitysten mukaan yli 80 prosenttia yrityskaupan tehneistä ostajista ja myyjistä on tyytyväisiä tehtyyn kauppaan. Näitä tyytyväisiä yhdistää toinenkin seikka. He eivät ole tehneet kauppaa itse, vaan käyttäneet siinä yrityskaupan ammattilaisia.

Ehkäpä esimerkinkin kauppa olisi saatu maaliin yrityskaupan ammattilaisten avustuksella.

Juha Rantanen

puheenjohtaja

Suomen Yritysvälittäjäin ja Omistajanvaihdosasiantuntijain Liitto ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.