Lukijoilta

Miten ammatillisen koulutuksen reformi onnistui?

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on uudistettu lakia, rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita.

Olisi mielenkiintoista tietää, mihin tieteelliseen tutkimukseen, oppimisteoriaan tai pedagogiikkaan reformi perustui ja miten sen vaikutuksia suunnitteluvaiheessa arvioitiin.

Koulutuksen järjestämisestä ja rahoituksesta tehtiin erittäin monimutkainen järjestelmä, jonka opiskelija-, suorite-, palaute- ym. tietojen hallinta tuottaa oppilaitoksille jatkuvia ongelmia. Järkevintä olisi kehittää yksi nykyisen tiedonhallintalain mukainen kansallinen järjestelmä, jota kaikki koulutuksen järjestäjät käyttäisivät.

Toisin kuin lukiossa ammattikoulussa ei enää tarvitse määritellä annettavan opetuksen määrää ja sisältöä eikä edellytetä opetussuunnitelmien laatimista. Osaamistavoitteet ovat kaikille samat, mutta oppilaitosten tarjoama opetuksen määrä vaihtelee rajusti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Itseohjautuvuuden ja yksilöllisyyden huumassa opetusta on rajusti vähennetty ja osaamisen hankkiminen on siirretty pääosin opiskelijan vastuulle.

Tulevaisuuden osaamisessa yhdistyvät teoreettinen ja käytännöllinen tietotaito sekä valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Ammattikouluun tulee paljon nuoria, joiden tulisi saada lisää luku-, lasku-, kieli- ja digitaitoihin sekä yleissivistykseen liittyvää opetusta. Mutta järjenvastaisesti juuri näiden taitojen lähiopetusta on rajusti vähennetty.

Rajut leikkaukset ja reformi ovat vaikuttaneet ammattikoulutuksen suosioon ja arvostukseen. Myös media nostaa lukion usein ammatillisen koulutuksen yläpuolelle ja luo mielikuvaa, että polku menestykseen kulkee vain lukion kautta.

Oppivelvollisuuden laajentaminen ei riitä. Nyt tulisi selvittää, mikä meni pieleen ja käynnistää juurisyiden korjaukset eikä tyytyä pelkästään seurausten hoitamiseen.

Jukka Söderdahl

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.