Lukijoilta

Asiantuntemuksella on iso merkitys liikuntapäätöksenteossa

Paljon korostetaan, että ensi vuonna pidettävissä kuntavaaleissa keskeisimpiä asioita olisivat esimerkiksi koulutus-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut, kaupungin suunnittelu, maankäyttö sekä ympäristö-, sosiaali- ja terveyspalvelut. Muutaman mainitakseni.

Itse kiinnitin huomiota siihen, että liikuntapalvelut ovat tässä keskustelussa jääneet vähemmälle. Yllättävää. Sillä samaan aikaan käydään keskustelua esimerkiksi sote-ratkaisun yhteydessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tavoitteena on siirtää painotusta ennaltaehkäisevään työhön, jota liikunta parhaimmillaan on.

Liikuntaan ohjauksella on keskeinen merkitys. Muistamme valtakunnallisesti liikuntareseptin tai istumisen vähentämisen, ja paikallisesti ikäihmisten tuoli- ja parvekejumpat sekä erilaiset painonhallintaprojektit.

Mediassa on kerrottu, että kuntavaalien ehdokashankinta on koronan vuoksi edennyt hieman hitaasti. Siksi vetoomukset ja kannustamiset, että yhä useampi asettuisi ehdolle, ovat ymmärrettäviä. Erityisesti ehdolle kaivataan naisia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Olisi myös toivottavaa, että vaalien jälkeen, kun nimetään jäsenet lautakuntiin, valituiksi tulisivat he, jotka omaavat suotavaa tietämystä lautakuntansa asiasisällöstä. Otan esimerkiksi liikuntalautakunnan.

Varsin usein liikuntalautakunnan varsinaisilla jäsenillä ja varajäsenillä on ollut urheilun ja liikunnan yhdistystausta. Pääosin heillä on ollut hallinnollista kokemusta, joka antaa hyvän perustan tehtävän hoitamiseen. Esimerkkeinä voidaan mainita muun muassa Selma Brander, August Blomberg, Yrjö Suontausta, Johannes Koikkalainen, Pauli Forss, Vilho Lehtonen, Lauri Ollitervo, Teuvo Metsämäki, Antonio Casagrande, Raija Joutsia, Veikko Mäki, Hanna-Mari Mäkelä, Leena Virtanen, Satu Alanen, Olavi Mäenpää, Juuso Kallio ja Ville Lintunen.

Muutamilla on ollut luottamustehtäviä myös kansainvälisillä foorumeilla, esimerkkeinä muun muassa Simo Klimscheffskij ja Riitta Rairama, sekä valtakunnallisella liittotasolla tai piiritasolla, esimerkkeinä muun muassa Yrjö Salmela, Eino Perko, Pauli Forss, Atte Eskola, Terttu Honkasalo, Rainer Grannas, Aulis Potinkara, Riitta Asanti, Matti Heinonen, Henri Toivari, Aimo Moisander, Saara-Sofia Siren ja Anne Taulu.

Lautakunnassa on toiminut myös entisiä lajinsa korkeimmalla tasolla toimineita urheilijoita ja valmentajia, joilla on meriittinä lajissaan Suomen mestaruus tai pää- tai vastuuvalmentajan tehtävä: muun muassa Lauri Lehtinen, Tuija Helander-Kuusisto, Mika Maaskola, Jukka Koivu, Heikki Leime, Pekka Rautee, Tommy Lindholm, Eija Koskivaara, Jani Rusi, Henrik Johansen, Vesa Hanski, Ville Äyräs ja Sini Häkkinen.

Näkemykseni mukaan erityisesti edellä mainittujen henkilöiden laaja-alainen näkemys toimialan kehittämisestä, urheilun ja liikunnan välisestä yhteydestä (erityisesti kilpa- ja kuntourheilun sekä harraste- ja omaehtoisen liikunnan yhteydestä) ja liikuntapaikkojen edellyttämien tarpeiden tunnistamisesta ovat vaikuttaneet arkisessa lautakuntatyössä suuresti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Asioita on osattu ja osataan asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Voidaan puhua näkemyksellisyydestä. Olkoon kysymys eri vuosikymmenistä.

Nyt kun puolueiden kunnallisjärjestöt tekevät ehdokashankintatyötä on syytä korostaa, että jos mahdollista, ehdokkaiksi olisi saatava edellä mainittujen kaltaisia ominaisuuksia omaavia henkilöitä, joiden asiantuntemus on ollut takeena siitä, että Turkua on pidetty ajan saatossa liikunnan mallikaupunkina.

Ja tämä seikka ei koske ainoastaan liikuntalautakuntaa, vaan koko lautakuntakenttää, yleisesti.

Pertti Perko

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.