Lukijoilta

Kotimaisen luonnonkalan syömistä tulisi lisätä, mutta kalastajat on ajettu ahtaalle

Ari-Matti Ruuska
Institutionaaliset toimijat kuten Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, WWF ja Suomen Luonnonsuojeluliitto kehottavat syömään enemmän terveellistä ja ympäristöä hyödyttävää kotimaista luonnonkalaa, mutta eivät kuitenkaan mielellään tunnusta tarvetta puuttua rohkeammin myös kalastajan toimintamahdollisuuksia rajoittaviin tekijöihin, kritisoi kirjoittaja.
Institutionaaliset toimijat kuten Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, WWF ja Suomen Luonnonsuojeluliitto kehottavat syömään enemmän terveellistä ja ympäristöä hyödyttävää kotimaista luonnonkalaa, mutta eivät kuitenkaan mielellään tunnusta tarvetta puuttua rohkeammin myös kalastajan toimintamahdollisuuksia rajoittaviin tekijöihin, kritisoi kirjoittaja.

Suomen ruokapolitiikan muutostarve ekologisempaan suuntaan on ajankohtainen ja koskettaa myös nyt käynnistynyttä biodiversiteettikeskustelua.

Suomen ympäristökeskus (Syke) perustelee muutostarvetta ruuantuotannon vaikutuksilla ilmastoon ja vesistöihimme. Yhdistyneet kansakunnat (YK) perustelee muutostarvetta erityisesti luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tarpeella.

Yhteiskunta voi siis uusimman tieteellisen tiedon valossa ohjata paitsi tuotantotapoja myös ruokaostosten kautta kuluttajaa terveellisemmän ja vastuullisemman ympäristönäkökulman huomioimiseen.

Ruokaminimi-hankkeen johtopäätöksissään Syke ja Luonnonvarakeskus (Luke) korostavat kasvis- ja kalaravinnon ympäristöhyötyjä – suosittaen kasvisten lisäksi erityisesti kotimaisen luonnonkalan (muun muassa silakka, ahven, kuha, särki) lisäämistä ruokavaliossamme.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kun luonnonkalan lisäämistä suosittelevat vahvasti myös WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto niin herää kysymys, miksi tätä hyvin perusteltua ja ympäristöhyötyjä tuottavaa kalaravintoa ei sitten enempää tuoteta tai kalasteta? Tuemmeko toiminnallamme varsin johdonmukaisesti tuontikalan kulutusta?

Tätä pohdittaessa on syytä tarkastella, mitkä muutokset kaupallisen kalastajan toimintaympäristössä ovat kalan tarjontaa lisääviä tai sen saatavuutta vaikeuttavia tekijöitä. Kysyntähän on selvästi olemassa – siitä todisteena tuonnin 80 prosentin osuus kalatuotteiden kulutuksessa!

Rannikkokalastuksen osalta voidaan todeta, että hyljeongelmien jatkuva läsnäolo ja sen päälle vielä merkittävät merimetsokoloniakeskittymät ovat paikallis- ja aluetasolla aikaansaaneet paitsi itse pyydysvahinkoja myös saalismenetyksiä.

Vesialuevuokraukseen tai vedenomistukseen perustuva kaupallinen kalastus ei ongelman päälle kaatuessa pysty muuhun kuin toteamaan tosiasiat – yksilön ja hänen perheensä odotettavissa oleva normaali toimeentulo joutuu väistymään. Samaa luonnonresurssia käyttävä ja vahvempaa suojelua nauttiva on vahvempi.

Kun samasta luonnon resurssista syntyy kilpailu odotusarvona on, että hallinto ja tutkimusorganisaatiot Suomen hallitusohjelman 2019 ja edellisten hallitusohjelmien tavoitteiden mukaisesti löytävät parhaat ja oikein mitoitetut ratkaisut.

Hyvistä tavoitteista huolimatta voimme todeta, että kaupallisen rannikkokalastuksen mahdollisuus tuottaa markkinoille kohtuulliseen hintaan ahventa, kuhaa tai särkeä ei ole onnistunut. Toimiala on joutunut merkillisen ristiriitaiseen tilanteeseen.

Samalla kun sellaiset institutionaaliset toimijat kuten Syke, Luke, WWF ja Suomen Luonnonsuojeluliitto kehottavat syömään enemmän terveellistä ja ympäristöä hyödyttävää kotimaista luonnonkalaa, ne jostain syystä eivät mielellään tunnusta tarvetta puuttua rohkeammin myös kalastajan toimintaympäristöä ja -mahdollisuuksia rajoittaviin tekijöihin. Riittävää tietopohjaa on aivan selkeästi olemassa, mutta tarvittavat toimenpiteet ja sitä tukevat kannanotot ovat ilmeisen kiusallisia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Syntyy julkisia positiivisia kannanottoja ruokavalion muutostarpeesta, mutta samalla muista muutostarpeista vaietaan.

Osallistavassa suunnittelussa on hyvä olla mukana, mutta 10 vuoden jälkeen motivaatiot osallistujilla alkavat kadota.

Onko siis niin, että luonnonvara- ja ympäristöpolitiikan yllä mainitut institutionaaliset toimijat eivät osaa rakentaa tai eivät halua tavoitella kestäviä ratkaisuja kaupallisen kalastajan toimintaympäristössä?

Haetaanko hyvää omaatuntoa sillä, että ainakin olemme suositelleet kansalaisille parempaa ja kestävämpää ruokavaliota?

Mielipiteillä on merkitystä ja ne voivat joko auttaa ja nopeuttaa hallinnon päätöksentekoa tai vaikeuttaa sitä. Päättämättömyys jatkuessaan jo toista vuosikymmentä – sitä kutsutaan väsytystaktiikaksi – johtaa tulevaisuususkon menetykseen ja ennaltaehkäisee tehokkaasti uusien kalastajien alalle tulon.

On saavutettu ekologinen kestävyys ja suotuisan suojelun tasot, mutta taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys on vakavasti haavoittunut. Kalastajaperheet ansaitsevat parempaa osaamista instituutioilta, jotka katsovat olevansa edistämässä kestävää ja ympäristöä hyödyttävää toimintaa.

Kari Ranta-aho

kalastusneuvos

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (18)

Vanhimmat ensin
Vastaa
CaCola
Ketä syötämme?
Jos tarkoituksena on ravita merimetsoja ja hylkeitä, niin onko niitä sitten kiva katsella, kun vievät kalat ihmisiltä? Luonnonsuojelu tapahtuu ihmisten suojelun kustannuksella. Luonnonsuojelu ei voi tapahtua ihmisten tappamisen ehdoilla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Ketä syötämme?
"Ihmisten tappamisen ehdoilla"? Mitä mahtaa kirjoittaja tässä tarkoittaa? Että merimetsot ja hylkeet syövät kaikki kalat merestä ja ihmiset siksi kuolevat nälkään?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Ketä syötämme?
Suomen vuotuinen silakkasaalis on viime aikoina ollut noin 130 miljoonaa kg. Siitä vain 3 % käytetään ihmisravinnoksi. On jokseenkin naiivia väittää, että merimetsot ja hylkeet vievät kaikki kalat merestä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Nimimerkkierkki
Vast: Ketä syötämme?
Mankala puhu asiasta äläkä asian vierestä.
- Silakka on päasiassa avomerikalastuksen saalis, ja hylkeet tai merimetsot eivät ole avomerikalastuksen ongelma.
- hylkeet vaikuttavat rannikon kalakantoihin, mutta suurin vahinko tulee suorista saalis- ja pyydysvahingoista
- merimetsojen negatiivinen vaikutus kalakantavaikutusten kautta

Silakan syöntiä oli todellakin syytä lisätä. Se on kuluttajakysymys. Kuluttajat haluavat syödä myös rannikkokalalajejamme. Silakansyönti ei pelasta rannikkokalastustamme.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Ketä syötämme?
Artikkelissa puhuttiin myös särjestä. Sitä tulee pääasiassa järvistä, missä merimetsot ja hylkeet eivät ole riesana. Tutkimusten mukaan hylkeillä ja merimetsoilla voi olla paikallista vaikutusta ahvenkantoihin, mutta edelleen luontainen kuolevuus on edelleen suurin populaation kokoa määräävä tekijä. Saaristomerellä ylikalastus liian tiheällä verkoilla rajoittaa kuhakannan kokoa. Hylkeitten aiheuttamat pyydysvahingot ovat arkipäivää.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Nimimerkkierkki
Vast: Ketä syötämme?
Hylkeet ja merimetsot eivät ole pelkästään Saaristomeren ongelma, ne ovat Suomen koko rannikon ongelma, itse asiassa koko Itämeren rannikon ongelma.

Kun puhutaan rannikkokalastuksesta, ei tule juuttua kuhaan, ja jos juuttuu, kannattaa katsoa kokonaisuutta. Suomenlahdella on jo pitkään ollut käytössä suuremmat solmuvälit kuhalle. Silti saalis on romahtanut siellä kaikkein eniten. Saaristomerelläkään kuhalla ei ollut ongelmia ennen hylkeiden ja merimetsojen saapumista alueelle. Pyyntiponnistus oli vähintään 2-3 -kertainen.

Tulee tunnustaa muiden tekijöiden vaikutus. Näin tehdään jo Ruotsissa ja Tanskassa, joissa tuho pidemmällä. Toki päätökset lopulta poliittisia. Niitä Ranta-ahokin peräänkuuluttaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Ketä syötämme?
Jutusta ei käy ilmi mitä päätöksiä Ranta-aho perään kuuluttaa. Millä sitten merimetsot ja hylkeet saataisiin tuhottua? 1970-luvulla sen hoiti dioksiinit PCB-yhdisteet, sitä ennen DDT. Nyt kun meri on näiltä osin puhdistanut eliöt voivat paremmin ja niiden kannat runsastuvat.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Ketä syötämme?
Suomenlahdella saalisalenema johtuu kuhan alamitan nostosta. Verkkokalastus pitäisi niin siellä kuin Saaristomerellä kokonaan kieltää. Näin on tehty Ruotsin parhailla kuhajärvillä, joissa kuhan biomassat ovat sitten moninkertaistuneet. Tilalle rysäpyynti Peipsjärven tapaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Nimimerkkierkki
Vast: Ketä syötämme?
Mankala, ei kuhan saalisvähenemä Suomenlahdella johdu alamitan nostosta. Saalis on romahtanut jo n. 2010 lähtien. Alamitan ja solmuvälin nostot eivät kuhaa pelasta, ellei toimintaympäristöön puututa.

Ei kai Ranta-aho (tai kukaan muukaan) halua hylkeitä ja merimetsoja tuhota, vaan kestävää kannanhoitoa kuten hirvellä.

Mutta tästäkin keskustelusta päätellen ymmärrän R-ahon huolen, tuskan ja turhautumisen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mankala
Turhaa rutinaa
Syy korkeaan luonnonkalan hintaan löytyy välistävetäjistä. Kalastaja saa kuhasta korkeintaan 5 €/kg. Kolmesta kilosta saadaan 1 kilo filettä eli kalastajahinta on 15 €/kg. Kalatiskillä hinta kuluttajalle onkin jo 39 €/kg. Arvonnousua 160 % !!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Nimimerkkierkki
Vast: Turhaa rutinaa
Ei jutussa ollut kyse markkinoinnin ongelmista. Kotimaisen luonnonkalan kysyntä on paljon suurempaa kuin tarjonta. Kyse on siitä, että kalastajat eivät pysty kalastamaan toimintaympäristön ongelmien takia. Hylkeet ja merimetsot karkottavat kalat pyyntialueilta tai aiheuttavat kestämättömiä taloudellisia vahinkoja. Kehotus syödä kotimaista luonnonkalaa kumisee tyhjyydessä, jos samalla ei haluta puuttua ongelmiin, jotka estävät suositellun elintarvikkeen tuottamisen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Turhaa rutinaa
Saaristomeren kuha on ylikalastettu. Syynä siis kalastajat, ei hylkeet ja merimetsot. Tämä on tutkittua tietoa. Selvinnyt Luken selvityksistä jo 20 vuotta sitten.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Nimimerkkierkki
Vast: Turhaa rutinaa
Ruotsissahan tutkitaan parhaillaan hylkeiden ja merimetsojen osuutta merenlahdissa tapahtuneeseen ekosysteemiromahdukseen, jossa kolmipiiit ovat syrjäyttäneet petokalat (mm. VOTO ja SLU). Ahvenet ovat kadonneet ja lahtien pohjat täynnä hylkeiden jättämiä haukien päitä. Myös Luonnonvarakeskukselle hommia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Turhaa rutinaa
Kolmipiikit eivät tosiaan syrjäytä Itämeren ekosysteemissä petokaloja vaan tulevat lopulta itse syödyksi. Ruotsissa tutkitaan nyt miksi kolmipiikkien kannat ovat runsastuneet ja arvellaan sen liittyvän Itämeren rehevöitymisen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Nimimerkkierkki
Vast: Turhaa rutinaa
Rehevöitymiseen, kasvaneisiin hylje- ja merimetsokantoihin ja kalojen lisääntymisalueiden heikkenemiseen (Eklund ym. 2020). Mm. merimetson koloniat pannaan kartalle ja verrataan kolmipiikin valtamien lahtien sijaintiin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Hylje ja merimetso vievät kalat?
Syystä tai toisesta minun oli vaikea saada otetta kirjoituksesta. Näinkin pitkässä tekstissä ainoa konkreettinen asia oli nähdäkseni hylkeiden ja merimetsojen merkitys kalastukselle. Se onkin epäilemättä kiperä ongelma kalastajille, mutta en jaksa uskoa, että se on ainoa tekijä, joka vaikeuttaa kalastusta. Muistaakseni jo ennen nykyisen laajuisia vahinkoeläinongelmia kalastus joutui jatkuvasti ahtaammalle jokusista eri syistä. Eikö kalastajakuntamme ole kutistunut jo vuosikymmeniä?

Mankala on hyvin oikeassa tuossa välistävetoasiassa. Muiden toimijoiden kuin tuottajien ahneus ei ole uusi asia ja koskee hyvin suurta osaa ravinnostamme, ja muutakin kulutusta. Se nyt ainakin on yksi tekijä kalastuksen kannattavuudessa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Hylje ja merimetso vievät kalat?
Juuri näin. Hylkeet ja merimetsot ovat marginaalisia tässä keskustelussa. Kirjoittaja oli itse virassa edistämässä kalataloutta yli 35 vuotta, eikä mitään olennaista tapahtunut.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
enok
Kannanottoja?
Ei voi kuin ihmetellä kenen asialla nämä kalastajiin ja kalastukseen kielteisesti jopa agressiivisesti suhtautuvat ovat. Eivät nämä henkilöt ole päivästä päivään vettenpäällä näkemässä niitä muutoksia kalakannassa tai ympäristössä on tapahtunu 10-15 vuoden aikana.
Kalastajan työ ei ole koskaan ollut sieltä helpoimmasta päästä ei fyysisesti eikä taloudellisesti.
Kyllä siinä sielua riipii kun hylkeet ovat repineet verkot palasiksi ja lopuissa verkoissa ei ole kuin päitä roikkumassa.
Jokainen kalastaja, jonka tunnen pitää kirjanpitoa saaliista tavalla tai toisella. Näistä on nähtävissä saaliin pienetyminen ja kala lajien esimerkiksi ahvenen väheneminen hylkeiden tai merimetsojen ilmaannuttua vesialueelle. Kalastajat ovat tienneet merimetsojen sekä hylkeiden vaikutukset elinkeinoon jo vuosia ja tienneet mihin lopulta päädytään. Tukkujen pihoilla olen useamman kuullut toteavan, että nämä ovat sitten viimeiset laatikot, tämä oli tässä. Uusia yrittäjiä, rannikkokalastajia, tuskin tulee.
Mielestäni Suomessa asiaan liittyvät virkamiehet ja tutkijat ovat työntäneet päänsä pensaaseen eivätkä näe tai kuule mitä ympärillä tapahtuu. Ei edes tahdota tunnustaa mitä Ruotsin puolella tehdään asian ratkaisemiseksi.
En tiedä onko kyse jostain kummallisesta fanatismista tai siitä että tehtyä virhettä ei voi tunnustaa. Sehän on katastrofi yliopistojen tutkijalle kuin virkamiehelle.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.