Lukijoilta

Saaristomeren lantaongelmaan on löydettävissä ratkaisuja

Riitta Salmi
Tuotantoeläinten laajamittaista kasvatusta ei ehkä kannattaisi keskittää Saaristomeren kannalta herkimmälle alueelle, sanoo kirjoittaja.
Tuotantoeläinten laajamittaista kasvatusta ei ehkä kannattaisi keskittää Saaristomeren kannalta herkimmälle alueelle, sanoo kirjoittaja.

Suomen peltoihin kertyvien ravinteiden määrät ovat EU-aikana vähentyneet selvästi. Vähimmillään fosforin määrä on laskenut kymmenenteen osaan ja typen puoleen huippuarvoista.

Tämä osoittaa, että viljelijät ovat lannoitteiden käyttöä vähentämällä ja ottamalla käyttöön muita ympäristöä suojelevia toimia pystyneet selvästi vaikuttamaan ravinteiden kertymiseen.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastot kuitenkin osoittavat, että hyvä kehitys on valitettavasti hiipunut, ja esimerkiksi Varsinais-Suomessa fosfori- ja typpitaseet ovat viime vuosina kääntyneet kasvuun.

Viljelijät eivät ole mikään yhtenäinen joukko, eli keskiarvojen taakse jää kovin erityyppisiä tiloja.

Vaikka ympäristökorvaukseen sitoutuneiden tilojen ravinnepäästöjä valvotaankin tarkasti, on 10 prosenttia tukien saajista päättänyt jättäytyä näiden tiukempien ympäristöehtojen ulkopuolelle. Luken mukaan Varsinais-Suomessa yli 20 000 hehtaaria (7,2 prosenttia kokonaisalasta) on korvauksen ulkopuolella. Erityisesti kaikista siipikarjatiloista kolmannes on jättäytynyt ulkopuolelle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikka ravinteita lisättäisiin peltoihin vain kasvien tarvitsema määrä, aiempi ravinnekertymä säilyy niissä pitkään. Lisäksi Saaristomeren ongelmana ovat matalat, rikkonaiset rannat ja niitä ympäröivät savipohjaiset pellot. Ilmaston lämpeneminen tulvineen ja talvisateineen tulee vielä lisäämään haasteita.

Huuhtoutumisongelmiin on tiedossa parannuskeinoja kuten viherkaistojen käyttö tai huolehtiminen peltojen multavuudesta, vesitaloudesta, kalkitsemisesta ja lajikemonipuolisuudesta.

On turhauttavaa, että taloudellisten ongelmien kanssa kamppailevien viljelijöiden ponnistukset ravinnevalumien vähentämiseksi uhkaavat jäädä muiden maatalousyrittäjien aiheuttamien lisäpäästöjen varjoon.

Sikojen ja siipikarjan tuotanto ja siten myös niiden aiheuttamat lantaongelmat keskittyvät Varsinais-Suomeen.

Sikojen ja siipikarjan tuotanto ja siten myös niiden aiheuttamat lantaongelmat (Luken Biomassa-Atlas) keskittyvät Varsinais-Suomeen. Lanta on epäilemättä hyvä maanparannusaine, mutta riittävän peltoalan löytäminen tai lannan kuljettaminen lannoitusta tarvitseville pelloille on muodostunut alueellamme merkittäväksi ongelmaksi, ja on todennäköisesti johtanut nykyiseen ravinnepäästöjen kasvuun.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan Saaristomeren rannikkoalueelta ei enää löydy lainkaan hyväksi luokiteltavia alueita, vaan luokka on monin paikoin välttävä. Tilanteesta ei voi syyttää taajamien tai teollisuuden jätevesiä tai kalankasvatusta, joiden tuottama ravinnekuormitus on puolittunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

Lantaongelmalle on ratkaisuja. Tuotantoeläinten laajamittaista kasvatusta ei ehkä kannattaisi keskittää Saaristomeren kannalta herkimmälle alueelle. Euroopassa laajassa käytössä olevat biokaasulaitokset erottelevat lannan fosforin ja typen erikseen käytettäväksi ja tarkemmin annosteltavaksi. Kunnolla hoidetut laitokset eivät haise, mutta niiden rakentamiseen, ylläpitoon ja kaasun jakeluun tarvitaan yhtä viljelijää laajempaa ponnistusta. Tämä olisi oiva kohde uudistuvalle maataloustuelle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Saaristomeri on alueemme kansainvälisestikin tunnustettu aarre, joka tuottaa vaikeasti rahassa mitattavaa hyvinvointia ja virkistystä.

Jos Saaristomeren arvo pitää perustella taloudellisilla syillä, voidaan arvioida sen merkitystä kiinteistöjen arvolle, kalastukselle sekä ennen kaikkea jatkuvasti laajenevalle matkailualalle.

Irma Saloniemi

Masku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mankala
Entä jos Saaristomeren rehevöityminen ei enää olekaan pysäytettävissä?
Saaristomereen muualta Itämereltä tuleva ns. taustakuormitus ja pohjasta tuleva sisäinen kuormitus ovat käsittämättömän suuria. Ne riittävät ylläpitämään yksin Saaristomeren rehevöitymiskehitystä vuosi kymmeniä, vaikka maatalouden päästöt nyt leikattaisiin kokonaan. Tämä on aika lohduton ja epämiellyttävä totuus.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pyöräilijä
Vast: Entä jos Saaristomeren rehevöityminen ei enää olekaan pysäytettävissä?
Ja vuosisatoja ellei tuhansia jos ei leikata.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Entä jos Saaristomeren rehevöityminen ei enää olekaan pysäytettävissä?
Voi se niinkin mennä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.