Lukijoilta

Koronan kanssa on opittava elämään uutta normaalia

Mari Lehto
Olisiko Suomessa nyt koronan suhteen tuumaustunnin ja rauhallisen harkinnan aika, kysyy kirjoittaja.
Olisiko Suomessa nyt koronan suhteen tuumaustunnin ja rauhallisen harkinnan aika, kysyy kirjoittaja.

Koronan vuoksi hoidettavien sairaiden lukumäärät ovat pitkään olleet vähäiset. Koko maassa runsaat kymmenen sairaalahoidossa ja vain yksi – kaksi tehohoidossa. Rajoitukset ovat todella hyvin tehonneet. Suomalaiset ovat kuuliaista kansaa ja pääosin noudattavat rajoituksia. Tauti on saatu hyvin hallintaan.

Kesällä ja etenkin elokuussa on rajoitusmääräyksiä purettu ja järjestetty tilaisuuksia, joissa on ollut paikalla satoja ja jopa tuhansia osanottajia. Elämän on vihdoin palauduttava kohti normaalia. Tartunnan saaneiden ja altistuneiden lukumäärät ovat sen seurauksena tietenkin kohonneet. Onhan kysymyksessä uusi virustauti, jonka tuleva käyttäytyminen ei ole ennustettavissa.

Suurella osalla nuorista tauti on ollut lieväoireista. Iäkkäitä ja riskiryhmiä on kyetty paremmin suojelemaan. Uusia kuolemia on tullut vähän verrattuna kevään tilanteeseen.

Euroopassa on selvästikin noussut toinen aalto. Vakavasti sairastuvien ja kuolleiden luvut ovat kuitenkin vain kymmenesosa kevään katastrofitilanteesta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomi on onnistunut koronapandemian pysäyttämisessä. Luvut ovat maailman parhaita. Suomessa ei enää ole koronaepidemiaa. Sen maallikkokin on jo pitkän aikaa ymmärtänyt. Siitä huolimatta edelleen on esitetty kauhukuvia maailmalta ja täydellistä maskipakkoa jopa asiantuntijoidenkin toimesta sekä koulujen siirtämistä uudelleen etäopetukseen ja kovien rajoitusten palauttamista.

Elämä Suomessa on kuitenkin palannut lähes ennalleen. Suomi–Ruotsi-maaottelukin käytiin Tampereella. Se käytiin Ruotsista tulevien urheilijoiden osalta ”karanteenikuplassa” Ruotsin pahemman koronatilanteen vuoksi.

Koronasairauden hoidosta tiedetään jo paljon enemmän kuin keväällä. Iäkkäitä ja muita riskiryhmiä kyetään aivan eri tavalla suojelemaan taudilta. Siitä kertovat myös vakavammin sairastuneiden todella pienet lukumäärät.

On mielestäni tarpeetonta julkaista lehdissä jatkuvia isoja otsikkoja maailmalla koronaan sairastuneiden ja kuolleiden määristä. Miksi ei samalla voida todeta, kuinka monta kuollutta viikon aikana ovat aiheuttaneet syöpä- ja sydänsairaudet? Ne määrät ovat joka viikko olleet moninkertaiset. Kaikista muista vakavista sairauksista ja niiden kuolemista puhumattakaan.

Suomessa kuolee noin tuhat ihmistä joka viikko. Koronapandemian kohta puolen vuoden keston aikana on koronaan kuolleita kirjattu yhteensä 336.

Olisi hyvä muistaa myös se, että Suomessa kevään kuolleisuusluvut olivat kahta edellisvuotta pienemmät. Se kiitoksena koronan rajoitustoimista, paremmasta hygieniasta, turvaväleistä ja sosiaali- ja terveydenhuoltomme hyvästä varautumisesta ja toimintakyvystä.

Monet asiantuntijat ovat aivan oikein varoittaneet koronapandemian vuoksi siirtyneistä hoito- ja tutkimustoimenpiteistä. Niistä voi olla tulossa kallis ja inhimillisesti raskas lasku.

Työttömyyden, taloudellisen ahdingon, yrityskonkurssien, perhekriisien, lisääntyneen päihteiden käytön ja psyykkisten sairastumisten sekä lastensuojelun ongelmien suuri kasvu näkyy täysillä vasta lähivuosina.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koronataudin kanssa on opittava elämään. Toivottavasti toimiva rokote löytyy viimeistään ensi vuonna. Tauti tuskin mihinkään katoaa.

Influenssat ja virustaudit alkaen kuuluisasta espanjantaudista, aasialaisesta ja hongkongilaisesta lintu- ja sikainfluenssaan saavat varmasti jatkoa tämän koronapandemian jälkeenkin. Maailmaa ei voi loputtomiin sulkea.

Voi myös kysyä suhteellisuudentajua sairastuneiden määristä ja kuolemantapauksista. Monet taudit vievät joka vuosi hautaan paljon enemmän ihmisiä.

Koronatoimet ovat myös ympäri maailmaa etenkin Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa johtamassa köyhien ja heikompiosaisten työttömyyteen, kasvaviin sosiaalisiin ongelmiin, nälänhätään, sairastumiseen ja suoranaisiin nälkäkuolemiin. Pakolaistulva voi myös uudelleen kasvaa.

Olisiko Suomessa tuumaustunnin ja rauhallisen harkinnan aika? Tarvitaanko todella älypuhelimien koronavilkkuja ja kaikkien tartuntojen ja altistumisten jäljittämistä?

Jos on varmistettu, että terveydenhuoltomme kapasiteetti on riittävä ja osaamme jo kevättä paremmin hoitaa vakavatkin tautitapaukset, niin on aika palata arkeen ja ”uuteen normaaliin” elämään.

Hyvistä uusista toimintatavoista joukkoliikenteessä, kaupoissa ja kaikessa ihmisten tapaamisessa on pidettävä kiinni. Hygienia, turvavälit ja suojamaskit sekä isojen tapahtumien, ravintoloiden ja yökerhojen tartuntariskien rajoitukset ovat uutta normaalia. Meillä on vastuu läheisistämme ja myös toisistamme.

Rajoitukset matkustuksessa koronan riskimaihin ja kunnolliset testaukset ja karanteenitoimet ulkomailta tulevien tartunnankantajien toteamiseksi ovat ja olisivat olleet paras ja tehokkain tapa ehkäistä ja torjua koronapandemiaa. Sen osoittivat viimeksi Skopjesta Turkuun tulleet lennot. Kiitos kotikaupungilleni Turulle hyvästä ja vastuullisesta toiminnasta!

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Risto Kapari

sosiaalineuvos (eläkkeellä)

Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
S.F.
Virheellistä ajattelua
"On mielestäni tarpeetonta julkaista lehdissä jatkuvia isoja otsikkoja maailmalla koronaan sairastuneiden ja kuolleiden määristä. Miksi ei samalla voida todeta, kuinka monta kuollutta viikon aikana ovat aiheuttaneet syöpä- ja sydänsairaudet? "
- tuo on karkea, mutta yleinen ajatteluvirhe. Samalla logiikalla voitaisiin todeta, että vaikkapa suomalaisten itsemurhista on aivan turha huolestua, kun syöpään kuolee monin verroin enemmän ihmisiä. Sitä paitsi aivan oma lukunsa on koronasta johtuvat vakavat jälkitaudit, jotka voivat invalidisoida ihmisen loppuelämäksi. Kyse ei siis ole pelkästään hengissä säilymisestä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Virheellistä ajattelua
Ja muuten teemapäivinä (ja -viikoilla, jos niitä on) julkaistaan kyllä tietoa syöpään ja sydän- ja verisuonitauteihin kuolleistakin. Ne ovat kuitenkin lähes ikuisuusongelmia, siksi viikoittainen raportointi pikemminkin veisi tiedon merkitystä ja kiinnostavuutta kuin lisäisi sitä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Virheellistä ajattelua
Koronan kanssa voisi pitää näitä teemapäiviä. Kerran vuodessa riittäisi ihan hyvin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.