Fortum haluaa rakentaa Espoon Hepokorpeen, välittömästi Oittaan ulkoilualueen viereen 100 MW:n tehoisen, 205 000 neliömetrin suuren datakeskuksen hyödyntääkseen keskuksen hukkalämpöä Espoon kaukolämpöverkossa.

Espoossa kehitetään aktiivisesti syvälämpökaivoja ja uskoisin, että Espoon kaukolämpötarve voitaisiin tulevaisuudessa tyydyttää hiilineutraalisti geotermisellä energialla.

Vähälumisina talvina Oittaa on tykkilumilatuineen pääkaupunkiseudun merkittävin hiihtokeskus, lisäksi alueella on muun muassa maastopyöräreittejä, frisbeegolfrata, ratsastuspolku ja suosittu uimaranta. Alue on erittäin suosittu ja jo nyt ajoittain ruuhkainen.

Valtava datakeskus heikentäisi väistämättä Oittaan virkistysarvoa ja estäisi myös alueen laajentamisen itäänpäin.

Koronakevät osoitti, kuinka tärkeitä ulkoilualueet ja luonto ovat kuntalaisille ja väestön kasvaessa niiden merkitys tulevaisuudessa vain kasvaa.

Suuret teollisuuslaitokset tulisikin mieluummin rakentaa jo teollisuuskäytössä olleille, tyhjeneville alueille. Esimerkkinä Googlen datakeskus Haminan vanhassa sellutehtaassa.

Naantalin suljettava öljynjalostamo olisi valmiiksi rakennettu paikka datakeskukselle ja hukkalämpö voitaisiin käyttää Turun kaukolämpöverkossa.

Hankkeen arvioitu työllisyysvaikutus olisi Espoon kaavaehdotuksen mukaan 1400 henkilötyövuotta.

Telakkateollisuudenkin ongelmien vuoksi Turun seutu tarvitsee kipeästi uusia investointeja ja työpaikkoja.

Valtionyhtiöt Neste ja Fortum sekä hallitus ja Turun seudun päättäjät voisivat tehdä vihreää työllisyys- ja aluepolitiikkaa rakentamalla datakeskuksen Naantaliin tukien samalla koko Varsinais-Suomen maakunnan kehitystä.

Antti Kauhala

lääketieteen lisensiaatti

Matalajärven suojelyhdistyksen hallituksen jäsen

Espoo