Lukijoilta

Onko palvelutason heikkeneminen soteuudistuksen todellinen hinta?

Sote-uudistusluonnos on nyt lausuntokierroksella ja kunnat sekä monet muut tahot ottavat siihen kantaa. Koronavirus on sekoittanut kuntien taloutta jo ennestäänkin huonossa tilanteessa. Valtio talous on kuralla ja velkaantuminen lisääntyy.

Onko nyt juuri oikea hetki tehdä tämä historiallisen suuri sotepalveluiden uudistus? Pelkästään valmisteluun uppoaa miljoonia toisensa perään.

Soten vapaaehtoiseen uudistamiseen on myönnetty valtionavustuksia. Varsinais-Suomi on saanut rahoitusta tulevaisuuden sotekeskus-hankkeelle noin 5,5 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 sekä soten rakennemuutosta edistävään kehittämiseen noin 9,7 miljoonaa euroa ajalle 2020–2021. Kun koko maa huomioidaan, nuo summat ovat sotekeskushankkeelle 70 miljoonaa euroa ja rakennemuutoshankkeeseen 120 miljoonaa euroa.

Mitä tällä saadaan? Rahoitus on osoitettu sisällölliseen kehittämiseen. Kyseisillä valtionavustuksilla ei siis rahoiteta tulevan sotemaakunnan perustamiseen liittyvää hallinnollista valmistelua.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ei pidä unohtaa, että nyt ollaan tekemässä myös suurta maakuntahallinnon uudistusta. Rahaa kierrätetään aluksi valtion kautta maakuntiin. Ministeri Kiurun mukaan lakiluonnoksesta on myös poistettu aikaisempi 3 miljardin euron kustannusnousujen säästötavoite.

Tasavallan presidentti vahvisti 1.7. 2020 vanhuspalvelulain muutoksen, jossa henkilöstömitoitukseksi säädettiin 0,7 työntekijää asiakasta kohden. Laki astuu voimaan asteittain. Siirtymäaika päättyy 1.4. 2023.

Miten tämä nivoutuu tulevaan soteuudistukseen? Ainakin kuntien kustannukset nousevat. Turulle sen on laskettu olevan noin 10 miljoonaa euroa ja 80 uutta vakanssia.

Ikäihmisemme ansaitsevat todellakin inhimillisen hoidon. Pääministeri Marinin ehdotus kuuden tunnin työpäivästä tuntuu lupaukselta vailla realismia. Henkilöstömitoituksen astuttua voimaan lyhennetty työaika on ainakin hoiva-alalla mahdotonta toteuttaa. Mistään ei saada riittävästi henkilökuntaa sen mahdollistamiseksi.

Uudistuksen tavoitteena on ollut terveyden ja hyvinvointierojen kaventaminen, perustason palveluiden vahvistaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Lakiluonnosta lukiessa tuntuu vahvasti siltä, että nämä tavoitteet eivät tule toteutumaan. Massiivinen hallinnollinen uudistus ei sitä takaa.

Lähipalvelut kaikkoavat pienistä kunnista ja palveluja keskitetään. Tämä rakennemuutos on tälläkin hetkellä käynnissä. Liikenteellisiä ratkaisuja palvelujen saamiseksi oman kotikunnan ulkopuolelta ei ole millään tavalla kehitetty maakunnan sisällä, päinvastoin.

Valtion ohjaus on uudistuksessa merkittävää. Ollaanko uudistuksessa kaiken kaikkiaan hamuamassa jotain liian suurta, sellaista, jota mikään taho ei täysin hallitse? Yrityksistä huolimatta näin suuri sotepalveluiden integraatio ei ole missään muussakaan maassa onnistunut.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pitkät jonotusajat terveyskeskuslääkärille lienevät kansalaisten mielestä se suurin ongelma. Tämä ongelma voitaisiin varmaan ratkaista yksinkertaisemmillakin tavoilla.

Hallinnollisen byrokratian lisäämiseen ei pitäisi käyttää veronmaksajien rahoja. Rakennemuutoksilla, pienin askelin eteenpäin ja kuntia tukemalla selvittäisiin varmasti perusterveydenhuollon ongelmista helpommalla.

Pahimmassa tapauksessa uudistuksen jälkeen kunnat eivät pysty niille jäävillä verotuloilla hoitamaan enää omia tehtäviään. Johtaako se verojen korotuksiin?

Maakuntien rahoituksen mahdollinen riittämättömyys johtaa väistämättä palvelutasojen heikkenemiseen tai laadusta tinkimiseen. Sitä ei kai kukaan toivo. Ollaanko nyt kovalla kiireellä kurkottamassa kuuseen mutta kapsahdetaankin katajaan?

Pirjo Lampi

(ps)

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.