Lukijoilta

Mihin oppimisvaikeuksiin keskittyvää kolmannen sektorin toimintaa tarvitaan?

Marttiina Sairanen
Kolmannen sektorin toimijat tekevät työtä, jota julkinen sektori ei tee, muistuttavat kirjoittajat.
Kolmannen sektorin toimijat tekevät työtä, jota julkinen sektori ei tee, muistuttavat kirjoittajat.

Kun budjettiriihessä päätetään sote-järjestöjen rahoituksesta, ei päätetä vain euroista vaan ihmisten tulevaisuudesta.

Digitaalinen tietoyhteiskunta ja nopeasti muuttuva työelämä asettavat suuria vaatimuksia henkilöille, joilla on oppimisvaikeuksia. Siksi tarvitaan toimijoita, jotka ymmärtävät oppimisvaikeuksien vaikutukset, auttavat matalalla kynnyksellä, kehittävät entistä parempia ja vaikuttavampia tuen muotoja yhdessä vaikeuksia kokevien kanssa ja vaikuttavat myös yhteiskunnan rakenteiden tasolla siihen, että jokainen voi löytää potentiaalinsa oppimisvaikeudesta huolimatta.

Vielä pari-kolmekymmentä vuotta sitten oppimisvaikeudet tunnistettiin melko huonosti ja tukea lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan vaikeuksiin ei usein osattu antaa.

Koulut tekivät sen ajan tietämyksellä ja kokemuksella parhaansa, mutta moni erilainen oppija sai tuntea olevansa tyhmä tai laiska ja opinnot jäivät usein lyhyeen. Vaikka vaikeudet ovat synnynnäisiä ja pysyviä, aikuisten oppimisvaikeuksista ei edes puhuttu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tästä puutteesta syntyivät oppimisvaikeuksiin keskittyvät järjestöt ja säätiöt. Ne toimivat valtakunnallisesti ja alueellisesti, osin valtion ja kuntien avustuksilla rahoitettuina, osin vapaaehtoisvoimin. Ne ovat pitkäjänteisesti tehneet työtä sen eteen, että oppimisvaikeus ei olisi este arjessa selviytymiselle, opiskelulle ja työllistymiselle eikä aiheuttaisi muuta haittaa hyvinvoinnille.

Järjestöissä ja säätiöissä tuotetaan tietoa ja kehitetään tukikeinoja ja kuntoutusta. Niissä annetaan vertaistukea lapsille ja nuorille, aikuisille sekä vanhemmille, joiden lapsella on oppimisvaikeus.

Niissä järjestetään nuorten ja aikuisten tukiryhmiä ja opiskelutaitoja tukevia ryhmiä sekä harrastuskerhoja ja kursseja, joissa oppimisvaikeudet otetaan huomioon.

Niissä lisätään oppimista ja työtä sujuvoittavien perinteisten ja digitaalisten välineiden tunnettuutta ja ohjataan niiden käyttöön. Niissä annetaan ohjausta ja neuvontaa sekä koulutetaan ammattihenkilöstöä oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja tukemisessa.

Kolmannen sektorin toiminnassa ihmiset, joilla on omakohtainen kokemus oppimisvaikeudesta, ovat mukana toiminnan kehittämisessä ja vaikuttamassa siihen, että oppimisvaikeuksiin saisi tarvittavan tuen varhaiskasvatuksesta työelämään.

Kolmannen sektorin toimijat tarjoavat yhteisön, jossa tulee kuulluksi ja ymmärretyksi ja jossa voi kokemusasiantuntijana vaikuttaa siihen, että muiden oppimispolku nyt ja tulevaisuudessa olisi helpompi kulkea.

Kolmannen sektorin toimijat tekevät työtä, jota julkinen sektori ei tee.

Tähän voimavaroja ja selviytymiskeinoja lisäävään ja ongelmia ennaltaehkäisevään työhön käytetty euro säästää monta euroa korjaavissa sote- ja TE-palveluissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toivomme ja luotamme siihen, että budjettiriihessä varmistetaan niiden toimintaedellytykset jatkossakin.

Sarianna Reinikainen, toiminnanjohtaja, Erilaisten oppijoiden liitto; Suvi-Päivikki Hiipakka, toiminnanjohtaja, Helsingin seudun erilaiset oppijat; Päivi Ainasto, toiminnanjohtaja, Joensuun seudun erilaiset oppijat; Marja-Sisko Palo­neva, toiminnanjohtaja, Datero; Erja Poutiainen, johtava tutkija, Oppimisen tuen keskuksen vastuuhenkilö, Kuntoutussäätiö; Juha-Matti Latvala, toiminnanjohtaja, Niilo Mäki Instituutti

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.