Lukijoilta

Suomen maaseudun puolesta

Nyman, Sairanen ja Ojala kantavat huolta luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä (TS Mielipiteet 5.9.).

On merkillistä, että syypääksi löytyy aina maaseutu. Kirjoittajat ilmoittavat kotipaikkakunnikseen Turun, Helsingin ja Tampereen. Katsokaapa ympärillenne siellä kotikaupungeissanne. Mitä näette? Asfalttia ja erilaisia betonimuureja. Pääilme on tämä.

Niiden tieltä on raivattu ja raiskattu alkuperäinen luonto, pellot, niityt, metsät ja kalliot, lähes viimeistä piirtoa myöten. Ja kehitys jatkuu.

Suuri osa Suomessa nykyisin syntyvästä metsäkadosta johtuukin urbaanista rakentamisesta, jossa alkuperäinen luonto saa sumeilematta väistyä. Betonikolossit ja liikenneinfra ovat etusijalla.

Hyvä esimerkki on Helsinkiin suunnitteilla oleva Malmin lentokenttäalueen rakentaminen. Sen myötä tuhotaan niittymäistä luontoa ja sen mukana siellä viihtyvien eläinten ja eliöiden elinympäristö.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jotta rakentaminen ylipäätään on mahdollista, joudutaan suoperäiseen maahan upottamaan valtava määrä betonia. Samalla aiheutetaan tolkuttoman suuret hiilidioksidipäästöt. Sen lisäksi tulee vielä rakentamisen aiheuttamat päästöt. Miksi tätä ei näkyvästi vastusteta?

Suomessa riittää metsiä, sen havaitsee, jos liikkuu maaseudulla kehä kolmosen ulkopuolella. Tärkeintä metsien hoidossa ja ilman hiilidioksidin määrän sitomisessa on varmistaa metsien hyvä kasvu. Kasvava metsä sitoo hiiltä. Kasvunsa lopettanut vanha metsä on lähinnä hiilivarasto, sen ilmasta ottaman hiilidioksidin määrä on jo hiipunut.

Työtä metsien hoidossa riittää, tärkeimpiä asioita ovat vajaatuottoisten metsien uudistaminen, taimikoiden hoito ja ajallaan tehdyt nuoren metsän harvennukset. Jotta ne ovat mahdollisia, tarvitaan puuta käyttävää teollisuutta.

Metsiemme kasvu ylittää reippaasti vuosittain hakatun puumäärän poistuman. Tämä näyttää olevan monille urbaaneille "metsäasiantuntijoille" kipeä asia, sen merkitystä halutaan jatkuvasti mitätöidä.

Kun metsien määrää, ikärakennetta ja erilaisia kasvutiheyksiä seuraa paikan päällä, on aivan varma, että hömötiaiselle sopivia elinolosuhteita täällä maaseudulla riittää. Miten on kaupunkien laita? Onko niissä hömötiaisen luontaiset elinolosuhteet turvattu?

Antakaa meidän täällä maalla asuvien elää ja olla rauhassa. Maalla on kautta aikojen eletty sopusoinnussa luonnon kanssa. Täältä löytyy sillä saralla runsaasti arjen asiantuntijoita.

Urbaanit "metsäasiantuntijat" voisivat keskittyä siihen, miten luonnon monimuotoisuuden hävittämistä ja ilman saasteiden tuottamista voitaisiin kaupunkiympäristössä minimoida. Siellä luonnon tuhoaminen ja kivihiilen poltto jatkuu edelleen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vai onko johtoajatuksena se, että kaupungistumisen luonnolle ja ilmastolle aiheuttamat haitat ovat välttämättömyys, johon ei voi puuttua ja joka kuuluukin maksattaa haja-asutusalueitten väestöllä?

Matti Koivula

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Asko Ojala
Luonto itseisarvo, ei väline
Luin taannoin jostain seuraavana ”kun muutin maaseudulta kaupunkiin opiskelemaan, pääsin lähemmäs oikeaa luontoa. Kaupungin lähimetsät ovat oikeaa metsää, maaseudun puupellot eivät”

Allekirjoitan tämän kokemuksen.

Itselleni maaseudulla asuvat ovat aina näyttäytyneet luonnosta vieraantuneina - luonto on aina ollut vain tapa hyötyä. Kaupunkilainen ymmärtää, että luonto on itseisarvo.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.