Lukijoilta

Korona nosti esiin suomalaisen kuntoutusjärjestelmän heikkoudet

Eero Saarikoski
Koronaan sairastuneen hoito loppuu Suomessa sairaalan ovien sulkeutuessa eikä tarvittavaa kuntoutusta järjestetä, kritisoi kirjoittaja.
Koronaan sairastuneen hoito loppuu Suomessa sairaalan ovien sulkeutuessa eikä tarvittavaa kuntoutusta järjestetä, kritisoi kirjoittaja.

Koronavirus on muuttanut yhteiskuntaamme merkittävästi. Pandemia on haastanut erityisesti työmarkkinoita, terveydenhuoltoa ja koulutusorganisaatioita. Päätöksenteko on keskittynyt tartuntojen ehkäisyyn ja yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamiseen.

Vähemmän keskustelua on käyty koronan sairastaneista. Suurin osa kansalaisista sairastaa koronaviruksen onneksi lievänä, jolloin paluu arkeen tapahtuu ongelmitta. Vakavammassa tautimuodossa tilanne on toinen.

Akuutti sairaanhoito on Suomessa maailman huippua ja sairaalat ovat pystyneet vastaamaan sairastuneiden määrään hyvin. Koronaan sairastuneen hoito kuitenkin loppuu sairaalan ovien sulkeutuessa, eikä tarvittavaa kuntoutusta järjestetä.

Kuntoutusjärjestelmä on kaivannut kipeästi uudistusta jo vuosikymmenten ajan. Järjestelmän heikkous nousee esille erityisesti tilanteissa, joissa tunnistetaan uusia kuntoutustarpeita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koronaan sairastuneet tarvitsevat kuntoutusta, mutta kuka sitä Suomessa tarjoaa?

Osaamista meillä riittää, sillä kuntoutus koronavirusinfektion jälkeen ei oleellisesti eroa muiden sairauksien kuntoutuksesta. Maailmalla kertyy jatkuvasti uutta tutkimustietoa koronan pitkäaikaisista vaikutuksista toimintakykyyn, mutta Suomessa sairauden seuranta ja systemaattinen kuntoutus on vielä puutteellista. Kuntoutuksella voidaan parantaa toimintakykyä ja nopeuttaa työhön paluuta.

Yksilöllinen fyysinen harjoittelu on toimintakyvyn palautumisen kulmakiviä myös koronaviruksen sairastaneilla. Harjoittelun suunnittelussa fysioterapeutti on keskeisin terveydenhuollon asiantuntija. Harjoittelulla voidaan parantaa paitsi yleiskuntoa ja lihasvoimaa myös kognitiivista toimintakykyä. Lisäksi harjoittelu vähentää stressiä, kohentaa mielialaa ja lisää itseluottamusta.

Koronaan sairastuneet tarvitsevat kuntoutusta, mutta kuka sitä Suomessa tarjoaa?

Kaikki fyysinen aktiivisuus on hyväksi toipumiselle, mutta yksilöllisen kuormitustason löytäminen on tärkeää ylirasituksen välttämiseksi. Jopa 10 prosentille koronavirukseen sairastuneista kehittyy virustaudin jälkeinen väsymysoireyhtymä, jonka kuntoutus vaatii moniammatillista yhteistyötä.

Pandemian aikana etäkuntoutus on osoittautunut toimivaksi palveluksi monien asiakasryhmien kohdalla. Etäkuntoutus minimoi tartuntariskin, helpottaa kuntoutuksen ja arjen yhteensovittamista ja vahvistaa asiakkaiden itsenäisyyttä ja minäpystyvyyttä. Koronan sairastaneiden kuntoutukseen etäkuntoutus sopii erinomaisesti.

Koronavirukseen sairastuneiden toipumista tulee seurata ja hoitopolku rakentaa riittävän pitkäksi. Kaikille sairaalahoidossa olleille tulee järjestää asianmukaista kuntoutusta, joka jatkuu riittävän pitkään sairaalasta kotiutumisen jälkeen.

Kuntoutus voidaan järjestää etäkuntoutuksena joko perusterveydenhuollossa tai yksityissektorilla esimerkiksi palveluseteleitä käyttäen. Yliopistosairaaloiden tulee aktiivisesti tutkia koronan pitkäaikaisvaikutuksia ja kuntoutuksen vaikuttavuutta esimerkiksi työhön paluuseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Juho Korpi

puheenjohtaja

Lounais-Suomen Fysioterapeutit ry

Tiina Mäkinen

puheenjohtaja

Suomen Fysioterapeutit ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.