Koronavirus on muuttanut yhteiskuntaamme merkittävästi. Pandemia on haastanut erityisesti työmarkkinoita, terveydenhuoltoa ja koulutusorganisaatioita. Päätöksenteko on keskittynyt tartuntojen ehkäisyyn ja yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamiseen.
Vähemmän keskustelua on käyty koronan sairastaneista. Suurin osa kansalaisista sairastaa koronaviruksen onneksi lievänä, jolloin paluu arkeen tapahtuu ongelmitta. Vakavammassa tautimuodossa tilanne on toinen.
Akuutti sairaanhoito on Suomessa maailman huippua ja sairaalat ovat pystyneet vastaamaan sairastuneiden määrään hyvin. Koronaan sairastuneen hoito kuitenkin loppuu sairaalan ovien sulkeutuessa, eikä tarvittavaa kuntoutusta järjestetä.
Kuntoutusjärjestelmä on kaivannut kipeästi uudistusta jo vuosikymmenten ajan. Järjestelmän heikkous nousee esille erityisesti tilanteissa, joissa tunnistetaan uusia kuntoutustarpeita.
Koronaan sairastuneet tarvitsevat kuntoutusta, mutta kuka sitä Suomessa tarjoaa?
Osaamista meillä riittää, sillä kuntoutus koronavirusinfektion jälkeen ei oleellisesti eroa muiden sairauksien kuntoutuksesta. Maailmalla kertyy jatkuvasti uutta tutkimustietoa koronan pitkäaikaisista vaikutuksista toimintakykyyn, mutta Suomessa sairauden seuranta ja systemaattinen kuntoutus on vielä puutteellista. Kuntoutuksella voidaan parantaa toimintakykyä ja nopeuttaa työhön paluuta.
Koronaan sairastuneet tarvitsevat kuntoutusta, mutta kuka sitä Suomessa tarjoaa?
Yksilöllinen fyysinen harjoittelu on toimintakyvyn palautumisen kulmakiviä myös koronaviruksen sairastaneilla. Harjoittelun suunnittelussa fysioterapeutti on keskeisin terveydenhuollon asiantuntija. Harjoittelulla voidaan parantaa paitsi yleiskuntoa ja lihasvoimaa myös kognitiivista toimintakykyä. Lisäksi harjoittelu vähentää stressiä, kohentaa mielialaa ja lisää itseluottamusta.
Kaikki fyysinen aktiivisuus on hyväksi toipumiselle, mutta yksilöllisen kuormitustason löytäminen on tärkeää ylirasituksen välttämiseksi. Jopa 10 prosentille koronavirukseen sairastuneista kehittyy virustaudin jälkeinen väsymysoireyhtymä, jonka kuntoutus vaatii moniammatillista yhteistyötä.
Pandemian aikana etäkuntoutus on osoittautunut toimivaksi palveluksi monien asiakasryhmien kohdalla. Etäkuntoutus minimoi tartuntariskin, helpottaa kuntoutuksen ja arjen yhteensovittamista ja vahvistaa asiakkaiden itsenäisyyttä ja minäpystyvyyttä. Koronan sairastaneiden kuntoutukseen etäkuntoutus sopii erinomaisesti.
Koronavirukseen sairastuneiden toipumista tulee seurata ja hoitopolku rakentaa riittävän pitkäksi. Kaikille sairaalahoidossa olleille tulee järjestää asianmukaista kuntoutusta, joka jatkuu riittävän pitkään sairaalasta kotiutumisen jälkeen.
Kuntoutus voidaan järjestää etäkuntoutuksena joko perusterveydenhuollossa tai yksityissektorilla esimerkiksi palveluseteleitä käyttäen. Yliopistosairaaloiden tulee aktiivisesti tutkia koronan pitkäaikaisvaikutuksia ja kuntoutuksen vaikuttavuutta esimerkiksi työhön paluuseen.
Juho Korpi
puheenjohtaja
Lounais-Suomen Fysioterapeutit ry
Tiina Mäkinen
puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit ry
