Lukijoilta

Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään nuorta – Ylisukupolvinen kierre on katkaistavissa

Mostphotos
Kirjoittaja kertoo, että yhdistyksen apu on auttanut hänet  masennuksen kourista elämän syrjään kiinni. Hän on huolissaan siitä, mitä monille yhdistysten tuen piirissä oleville tapahtuu, jos sote-järjestöjen avustukset putoavat ensi vuonna.
Kirjoittaja kertoo, että yhdistyksen apu on auttanut hänet masennuksen kourista elämän syrjään kiinni. Hän on huolissaan siitä, mitä monille yhdistysten tuen piirissä oleville tapahtuu, jos sote-järjestöjen avustukset putoavat ensi vuonna.

Olen elänyt lapsuuteni äitini kanssa. Äitini jäi yllättäen yksinhuoltajaksi isän menehdyttyä ja masentui perhettämme koskeneen tragedian myötä vakavasti.

Äitini masennus leimasi syvästi kasvuani ja kehitystäni. Ulkoisesti olin iloinen ja pärjäävä lapsi, mutta sisäisesti voin pahoin jo hyvin nuoresta pitäen.

Kamppailin tieni aikuisuuteen heikkenevästä psyykkisestä voinnista huolimatta, kunnes parikymppisenä seinä tuli vastaan ja minun oli päätettävä joko päättää elämäni tai hakea apua.

Hain apua, josta alkoi 13 vuoden kuntoutuspolku kohti terveempää ja parempivointista elämää. Olen turvautunut verovaroin tuotettuihin palveluihin massiivisesti niin TE-palveluiden, kuntoutuspsykoterapian kuin terveydenhuollon palveluiden kautta.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että vanhempien ongelmat hyvinvoinnissa siirtyvät herkästi heidän lapsilleen ja aiheuttavat näin ylisukupolvisen kierteen. Arviolta joka neljäs alaikäisistä lapsista ja nuorista elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveysongelmia, ja jopa 60 prosenttia masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu itse alle 25-vuotiaana.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sairastuminen johtaa usein opintojen keskeyttämiseen, pitkiin sairaslomiin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Suomessa työkyvyttömyyseläkkeen yleisin syy on viime vuodesta lähtien ollut mielenterveyden sairaus. Erityisesti nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeet mielenterveyssyistä ovat Eläketurvakeskuksen mukaan kohonneet viimeisen 20 vuoden aikana.

Syrjäytynyt nuori saattaa aiheuttaa yhteiskunnalle jopa 370 000 euron lisäkustannukset elämänsä aikana verrattuna yhteiskunnan syrjässä pysyviin, koulutuksen hankkiviin nuoriin.

Syrjäytymistä ei voi kuitenkaan mitata vain rahassa. Moni syrjäytyneistä kertoo kokeneensa nuoruudessaan yksinäisyyttä, ja useilla on kokemusta koulukiusaamisesta tai siitä, että opettaja ei ole ymmärtänyt.

Useat selvitykseen osallistuneet ovat kokeneet päihde- ja mielenterveysläheisen roolin ja kokemusten heijastuvan etenkin tunne-elämään ja näkyvän vuorovaikutuksessa esimerkiksi sosiaalisissa suhteissa, parisuhteessa tai vanhemmuudessa.

Usein vasta nuoren oma, psyykkinen oireilu tuo nuoren tuen piiriin – mikä on tietysti aivan liian myöhään.

Omalla kohdallani ohjautuminen järjestöjen tarjoaman tuen piiriin on ollut käänteentekevää.

Oma tarinani on kehkeytynyt suhteellisen onnellisesti, sillä lopulta olen löytänyt oman alani, valmistunut ammattiin ja onnistunut kipuamaan takaisin yhteiskunnan kelkkaan.

Mutta entäpä ne kaikki muut lapset ja nuoret, jotka eivät välttämättä ole yhtä onnekkaita kuin minä? Kunnallisessa hoitojärjestelmässä ei ole tahoa, jolla olisi resursseja vastaanottaa päihde- ja mielenterveysläheisiä ja hoitaa heidän kuormittumistaan ennaltaehkäisevästi, ylläpitäen työ- tai opiskelukykyä jo ennen kuin mielenterveys- tai päihdeongelmasta kärsivän läheinen nuori sairastuu.

Omalla kohdallani ohjautuminen järjestöjen tarjoaman tuen piiriin on ollut käänteentekevää. Yhdistyksen tuen ja toiminnan kautta olen löytänyt elämääni voimavaroja, joilla suojaan omaa jaksamistani yhteiskunnan jäsenenä ja aivan erityisesti pienten lasten äitinä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Varsinais-Suomen FinFami ry on ollut hyvin oleellinen osa ylisukupolvisen kierteen katkaisua perheemme kohdalla. Suhteellisen pienen yhdistyksen toiminta on siis saattanut säästää satoja tuhansia euroja.

Finfamin alueyhdistyksiä toimii 14 eri alueella ympäri Suomen. Mikäli jokainen näistä alueyhdistyksistä vaikuttaa yhdenkin asiakkaansa elämään ehkäisten syrjäytymistä, puhutaan jo huomattavista säästöistä.

Tuntuu käsittämättömältä, että valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan ensi vuonna leikata rahoitusta rajusti.

Kun kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä heikennetään, kuka ottaa kopin kaikista niistä ihmisistä, jotka eivät kunnalliseen hoitojärjestelmään pääse kiinni? Mikä on ennaltaehkäisevän työn rooli tulevaisuudessa, kun kunnat kamppaillevat jo nyt talouskurimuksessa ja päihde- ja mielenterveyspalvelut nitisevät liitoksissaan?

Eikö se ole jo selvää, ettei meillä ole Suomessa varaa enää yhteenkään syrjäytyneeseen nuoreen saatikka pitkiin ylisukupolvisiin pahoinvoinnin kierteisiin?

Annika Forth

Varsinais-Suomen mielen­terveysomaiset – FinFami ry:n hallituksen jäsen

Ammatillinen kuntoutusohjaaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.