Lukijan kolumni

Elämä Viinamäellä

LUKIJAN KOLUMNI

Istun olutlasi kädessä rantaravintolassa ja katselen nauravia ja iloisia juhlijoita. Vastarannalla istuu piknikillä herraseurue, jonka alkumalja vaikuttaa jatkuneen jo kolmatta päivää.
Jään pohtimaan hukkuneiden humalaisten kohtaloa ja muistelen nuorta miestä, joka syöksyi graniittitasanteen kautta savisen joen syövereihin.

Reilun kahden viikon kuluttua tarkastan asiakirjoja ja näen, että mies on pelastettu joen rannasta uudelleen liiallisen päihtymyksen vuoksi.

Viinaan taitaa hukkua enemmän ihmisiä maalla kuin merellä.

Tapaan viinamäen miehen päivystyssairaalan hoitoyksikössä vatsakramppien merkeissä. Esittäydyn hoitavaksi lääkäriksi ja mies puolestaan kertoo ammatikseen alkoholisti. Papereista havaitsen ammattitaidon olevan kohdallaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mies on rauhallinen, sanakäänteissään kohtelias ja myös keltainen kuin kanarialintu. Väristä päätellen maksa on tällä kertaa leikannut tavallista pahemmin kiinni.

Kysyn neuvoa sisätautilääkäriltä. Hän pudistelee päätään ja kerää diagnoosilistaa: veri on viinan liuottama. Laajentunut sydän pumppaa kuin märkä lapanen.

Viereisellä ensihoitajien työntämällä sängyllä ei tunnelma ole yhtä rauhallinen, sillä käynnistymässä on pienimuotoinen konflikti toisen alan ammattilaisen ja käärmelauman kesken.

Juoppohulluus loitsii esiin miniatyyrisiä eläinhahmoja käärmeiden tai elefanttien muodossa.

Päivystyksen lääkärinä saa ainutkertaisen mahdollisuuden ihailla aitiopaikalta alkoholiksi kutsutun nautintoaineen akuuttia lainehdintaa.

Tapaturmayksikkö täyttyy alkuillasta baariin menijöistä ja uudelleen aamuneljältä valomerkin lähettämänä.

Nuoret ja vanhat sonnit käyvät taistoon tuntemattomia vastaan viinan, tuskan ja aggression voimalla. Sisään vaappuvat samaan letkaan niin ikään korkokenkien kamppaamat naiset, samppanjan tuoksuiset akateemikot ja punaviinillä marinoidut vanhukset.

Totisesti: tämän kansakunnan kirkkaimmat kyyneleet on koskenkorvasta tehty.

Hakatut lapset ja naiset näyttäytyvät vasta aamulla ruumis ja sielu mustelmilla. Totisesti: tämän kansakunnan kirkkaimmat kyyneleet on koskenkorvasta tehty.

Huolestuneet ja tuskastuneet omaiset sekä lukuisat eri instituutioiden ammattilaiset pyrkivät tukemaan, motivoimaan ja rohkaisemaan viinamäen miestä.
Liian usein viinamäkeläinen ottaa rohkaisuryypyn ja putki alkaa jälleen.

Tilanne raivostuttaa lääkäriäkin: saako viinamäkeläiselle huutaa turhautumistaan?

Bussilasteittain on viinamäkeläisiä ajettu kolmannen sektorin katkopaikoille, osastojaksolle tai tehovalvontaan. Monilla vakioasiakkaista vaikuttaa olevan viikko-osake sisätautiosastolle sekä psykiatrisiin päihdepalveluihin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Muistan, miten nuorena lääkärinä koin pelkoa tavatessani viinamäkeläisen tajuttomana, kouristelevana, hakattuna, verta vuotavana. Pelkoa siitä, miten minä tämänkin ihmisen hoidan?

Vastaliikkeitä on kymmeniä, viivytystaistelua nekin kai. Kuoleman kanssa jatkoajan neuvottelu on kuin ruletin peluu: talo voittaa aina, mutta silloin tällöin joku poistuu hetkeksi voittajana.

Miten monta ihmistä olenkaan yön silmässä menettänyt ja miten vuosien varrella tämä kaikki on liian tavalliseksi muuttunut.

Mikä ihmisen herättää? Mitä viisasta minä voisin sanoa? Miten saada toinen ymmärtämään se, kuinka monella tavalla humalainen uhmaakaan kuolemaa ja karttaa elämää?

Kirjoittaja on yleislääkäri, akuuttilääketieteen erikoislääkäri sekä anestesiaan ja tehohoitoon erikoistuva lääkäri TYKSissä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.