Lukijoilta

Ministeri Jari Leppä: Puhdas ja turvallinen ruoka on hyvinvoinnin perusta

Ari-Matti Ruuska

Maailmanlaajuinen vienti pyörii logiikalla, jossa jokainen maa kykenee tarjoamaan toiselle maalle jotain sellaista, jota itseltä puuttuu.

Me emme voi kasvattaa Suomessa banaaneja tai kookoksia ravinnoksi, ja siksi näitä hedelmiä tuodaan maahamme kaukaa tropiikista.

Erilaisten tuotteiden lisäksi maailmalla on kysyntää myös osaamiselle. Koulutusviennistä on puhuttu paljon, sillä Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksen mallimaana. Meillä on koulutuksen lisäksi korkealuokkaista osaamista myös toisaalla – ruuantuotannossa.

Ruuantuotannon lähtökohdat Suomen historiassa eivät ole olleet helpot. Täälläkin on kärsitty nälänhädästä ja kulkutaudeista. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen tarina on vahvasti myös suomalaisen ruuan tarina.

Sadassa vuodessa olemme kehittäneet piskuisessa, ilmasto-oloiltaan arktisessa Suomessa bioturvallisuudeltaan yhden maailman iskunkestävimmistä ruokajärjestelmistä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Esimerkkinä on Nobel-palkitun A. I. Virtasen tieteellinen työ AIV-rehun parissa, mitä ilman emme varmasti voisi kuvitella ainutlaatuisen, puhtaan maidon tarinaa. Samalla esiin on nostettava maitohygienian uranuurtaja, eläinlääketieteen tohtori Walter Ehrström.

Kun Ehrström aloitti työnsä vuonna 1918, maidon tuotanto-olosuhteet olivat nykypäivään verrattuna alkeellisia ja ihmisiin levisi maidon välityksellä tauteja. Ehrström ymmärsi, että tilanteen parantamiseksi on ratkaisevaa parantaa maidon laatua. Jos maito on jo tilalla huonolaatuista, ei asiaa voi myöhemmin korjata. Ainoastaan hyvä hygienia koko tuotantoketjun ajan voi taata hyvälaatuisen maidon kuluttajille.

Vielä tänäkin päivänä Ehrströmin opit ovat ajankohtaisia. Korkealuokkaisen maidon tuotanto alkaa eläinten valinnasta, jalostuksesta ja rakennusten suunnittelusta. Tuottajan ammattitaidolta edellytetään monipuolista osaamista kattaen rehunkäsittelyn, ruokinnan, hygienian, omavalvonnan ja nykytekniikan hallinnan.

Maidontuotanto on yksi esimerkki siitä valtavasta osaamisesta ja historiallisesta kehityksestä, mikä tiivistyy koululaisen maitolasiin tänä päivänä. Sama pätee myös lihaan ja kasvituotteisiin.

Emme ole kuitenkaan immuuneja maailmalta tuleville viruksille ja pandemioille. Moni Euroopassakin riehuva eläintauti, kuten afrikkalainen sikarutto, on pysynyt poissa Suomesta, koska olemme panostaneet korkean hygienian lisäksi myös elintarvikevalvontaan esimerkiksi Tullin ruokakoiran avulla.

Sadassa vuodessa olemme kehittäneet bioturvallisuudeltaan yhden maailman iskunkestävimmistä ruokajärjestelmistä.

Myös metsästäjät tekevät korvaamattoman arvokasta työtä pitämällä villisikakannan kurissa.

Tätä laajaa osaamistamme, johon kytkeytyy sekä tilakohtainen bioturva että koko ruokajärjestelmän kattava hygieniaosaaminen, meidän on vietävä maailmalle.

Viljelijämme ovat bioturvallisuuden ammattilaisia. Heidät on varustettu vahvalla hygieniaosaamisella erilaisten eläintautien vastustamisessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tuotanto-olomme tukevat eläinten hyvinvointia, antibiootteja ei käytetä kuin tarpeeseen. Olemme valovuoden edellä monia muita maita, joissa vasta korona on herättänyt pohtimaan hygieniaosaamisen levittämistä laajemmin koko ruokajärjestelmään.

Erityisesti kasvavaan mikrobiresistanssiin liittyvästä huolesta ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien ja tulehdusten leviämisen uhkasta on puhuttu laajasti myös EU:ssa. Tehokkain tapa pitää antibioottien käyttö eläimillä mahdollisimman vähäisenä on huolehtia eläinten korkeasta hyvinvoinnin tasosta ja torjua ennakolta eläintauteja korkean bioturvan keinoin.

Suomessa on onnistuttu erinomaisesti pitämään eläinten lääkinnän tarve aivan minimissä panostamalla hyvinvointiin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Tässä meillä on paljon annettavaa muille maille.

Ruokaturvaan ja turvallisuuteen panostaminen on vakaaseen yhteiskuntaan panostamista. Maailmasta eivät ruokaturvaa heikentävät konfliktit ja taudit lopu. Ilmastonmuutos vaikuttaa väistämättä lukuisien maiden mahdollisuuksiin tuottaa ruokaa.

Maailmalla on siis huutava kysyntä ruokaturvaosaamisessa, ja se kasvaa.

Meillä Suomessa tätä osaamista on paitsi bioturvan ja hygienian saralla, niin myös ilmastonmuutoksen torjunnan ja sopeutumisen saralla. Tämän ylläpitäminen edellyttää maatalouden kannattavuudesta huolehtimista. Viedään siis puhtaan ruuan osaamista maailmalle ja muutetaan se samalla rahaksi.

Hyvää suomalaisen ruuan päivää jokaiselle lukijalle.

Jari Leppä (kesk)

maa- ja metsätalousministeri

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.