Lukijoilta

Agatha de la Mylen runoja löytyy kyllä, eikä häntä ole syytä vähätellä

Turkulainen sukututkija Pirjo Terho kertoi viime lauantain lehdessä Rymättylässä 1700-luvulla eläneestä, runoja kirjoittaneesta Agatha de la Mylestä, jonka runoja hän ei ole onnistunut löytämään (TS 22.8.2020).

Rymättylän historian kirjoittaja, Turun Puolalanmäen lukion rehtorina toiminut Eeva Matinolli totesi vuonna 1982 pitäjänhistorian ensimmäisen osan ilmestyttyä, että Valtionarkistossa on mahtava määrä de la Myle -sukua koskevia papereita. On ansio­luetteloita, kirjeitä ja Agatha de la Mylen saksankielisiä runoja (TS 28.8.1982).

Valtionarkistosta löytynyt de la Mylen kokoelma oli yksi historiateoksen mielenkiintoisista ja yllättävistä lähteistä. Eeva Matinolli luonnehti Turun Sanomien haastattelussa Airismaan Maanpäässä satakunta vuotta asunutta kosmopoliittista de la Myle -aatelissukua korkeasti sivistyneeksi, epätavalliseksi perheeksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ruotsin armeijassa palvellut ja ruhtinas Radzivillin hovissa oleskellut kapteeni K.J. de la Myle muutti vuonna 1760 Rymättylään Kuurinmaalta Baltiasta väkineen, tavaroineen kaikkineen. Mukana seurasi muun muassa arvokas laaja kirjasto. Agatha Lovisa, omaa sukua Brunnengräber, oli hänen puolisonsa. Perheeseen kuului kaksi poikaa ja neljä tytärtä.

Sukututkija Pirjo Terho kutsuu Agatha de la Myleä vähättelevästi Rymättylän runoilijattareksi.

Matinollin mukaan kirjallisesti lahjakkaan perheenäidin maailman Maanpäässä muodostivat lapset, kirjat ja kirjeitse vaalitut ihmissuhteet. Lämminhenkisistä kirjeistä käy ilmi hieno sivistys.

Sukututkija Pirjo Terho kutsuu Agatha de la Myleä vähättelevästi Rymättylän runoilijattareksi Suomen Sukututkimusseuran lehden 16.6.2020 julkaisemassa artikkelissa, jota on käytetty TS:n viime lauantaina julkaistun jutun lähteenä.

Lisäyksenä mainittakoon, että Maanpäässä toimi myös maineikas kotikoulu, jossa opetettiin hyödyllisiä uusia kieliä ranskaa, saksaa ja venäjää. Kieltenopetus oli niin hyvää, että siellä opiskelivat muun muassa talousmies Lars Gabriel von Haartman, Turun hovioikeuden varapresidentti K.F. Richter ja senaatin jäsen J.P. Winter.

Näin vuosisatojen takaa katsottuna de la Myle -suvun vaikutuksen pitäjään on täytynyt olla huomattava. Eeva Matinollin ansiokas historiateos muistuttaa, että Maanpään kartano Airismaalla oli aikoinaan arvostettu sivistyskeskus.

Pia Hanttu-Kiskonen

Toimittaja

Turku/Rymättylä

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.