Lukijoilta

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa tarvitaan voimavaroja

Riitta Salmi
Koronakriisin hoidossa ei pidä toistaa 1990-luvun laman virheitä, jolloin laman vaikutukset ulottuivat lapsiin ja nuoriin palveluihin tehtyjen leikkausten kautta perheiden taloudellisen ahdingon lisäksi, toteaa kirjoittaja.
Koronakriisin hoidossa ei pidä toistaa 1990-luvun laman virheitä, jolloin laman vaikutukset ulottuivat lapsiin ja nuoriin palveluihin tehtyjen leikkausten kautta perheiden taloudellisen ahdingon lisäksi, toteaa kirjoittaja.

Koronakriisillä on ollut huomattavat vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin. Koronakriisi vaikuttaa kaikkiin lapsiin ja nuoriin, mutta valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten tilanne uhkaa vaikeutua erityisesti.

Poikkeustilanne on kärjistänyt hyvinvointieroja, ja riskinä on eriarvoisuuden pysyvä lisääntyminen.

Eriarvoistumiskehitystä pitää torjua turvaamalla riittävät voimavarat lasten, nuorten ja perheiden palveluihin ja tukeen. Tämä maksaa, mutta vielä paljon kalliimmaksi tulee, jos näitä panostuksia ei tehdä. Myös palvelujärjestelmän eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä on vahvistettava.

On syytä muistaa, että hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Esimerkiksi THL:n kansallisista vuonna 1987 ja 1997 syntyneiden kohorttitutkimuksista tiedämme, että lapsuuden olosuhteilla ja kasvuympäristöllä on merkittävä yhteys aikuisuuden hyvinvointiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kohorttitutkimukset osoittavat, kuinka perheiden kuormittuessa on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että palvelujärjestelmä kykenee tukemaan lasten ja nuorten sujuvaa arkea ja pärjäävyyttä.

Koronakriisin hoidossa ei pidä toistaa 1990-luvun laman virheitä, jolloin laman vaikutukset ulottuivat lapsiin ja nuoriin palveluihin tehtyjen leikkausten kautta, perheiden taloudellisen ahdingon lisäksi. Lyhytnäköisen säästämisen seurauksena korjaavien palveluiden, kuten lastensuojelun ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarve kasvoi. Niin kasvoivat myös kustannukset.

Ensi vuoden valtion talousarviossa on turvattava myös kansalaisjärjestöjen resurssit.

Yhä tärkeämpää on arvioida päätösten hyvinvointivaikutukset. Kun ne arvioidaan, ymmärretään myös pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset. Tämä on erityisen tärkeä tiedostaa tehtäessä päätöksiä taloudellisesti vaikeina aikoina.

Lisäksi on tunnistettava, että onnellisella ja tasapainoisella lapsuudella ja nuoruudella on myös itseisarvo.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat pääosin kuntien vastuulla, joiden taloutta koronakriisi on heikentänyt. Vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion lasten ja nuorten hyvinvointipaketti vastaa osaltaan kuntien lisävoimavarojen tarpeeseen. Lisävoimavaroja tarvitaan kuitenkin myös jatkossa. Tämä koskee myös ensi vuoden talousarviota, joka on parhaillaan valmisteltavana.

Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä. Kriisitilanteissa kansalaisyhteiskunnan rooli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä korostuu.

Ensi vuoden valtion talousarviossa on turvattava myös kansalaisjärjestöjen resurssit.

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto; Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto; Tiina Ristikari, kehitysjohtaja, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.