Valtiovarainministeri Matti Vanhanen on käynnistänyt selvityksen, jonka tavoitteena on muuttaa eläkeläisten verotusta niin, että eläketuloa ja ansiotuloa verotettaisiin erikseen. Tarkoituksena on kannustaa eläkkeensaajat nykyistä laajamittaisempaan työntekoon tulevaisuudessa.
Valtiovarainministerin mukaan nykymalli ei kannusta työhaluisia eläkeläisiä töihin, koska eläke ja työtulot lasketaan yhteen, mikä nostaa eläkkeen verotusta.
Muutoksen kannustusvaikutus on varmasti suuri ja reservissä on valtava määrä alan kuin alan ammattilaisia.
Suomessa asuvien omaa eläkettä saavien lukumäärä 31.12.2018 oli 1 506 600 henkeä. Mediaanieläke Suomessa oli 1 459 e/kk vuonna 2018 (Eläketurvakeskus). Puolet eläkkeensaajista sai siis eläkettä tuon määrän alle. Naisten eläkkeet painottuivat eläketulojakauman matalaan päähän, kun taas miehiä on tasaisemmin kaikissa eläkehaitarin luokissa.
Tilastokeskuksen (12.3.2020) tiedon mukaan alle virallisen köyhyysrajan maassamme kitkuttelee jo 217 000 henkeä. Sosioekonomisista ryhmistä lukumääräisesti eniten pienituloisia onkin nimenomaan eläkkeensaajien ryhmässä. Luvut ovat vuoden 2018 lopusta, vuoden 2017 lopussa pienituloisten eläkeläisten lukumäärä oli 194 000 henkeä, joten vuoden aikana lukumäärä kasvoi hurjasti.
Eläketurvakeskuksen juuri 20.12.2019 julkaiseman tiedon mukaan joka kymmenes 63–67-vuotias eläkeläinen käy töissä. Suurin osa työskentelystä on epäsäännöllistä ja osa-aikaista.
Eläkkeellä työtä tekevien määrä on pysynyt ennallaan, vaikka vanhuuseläkkeen ikäraja on noussut. Eläkkeellä olevat miehet työskentelevät yleisimmin kuljetustyöntekijöinä, naiset puolestaan hoivaavat, siivoavat, opettavat ja myyvät.
Vuoden 2018 lopussa työtä tekeviä 63–67-vuotiaita eläkeläisiä oli 36 000. Miehiä ja naisia oli yhtä paljon. Kun mukaan lasketaan ilman eläkettä työssä jatkaneet, työssä oli kyseisestä kohderyhmästä yhteensä 74 000 henkilöä. Vanhuuseläkkeen rinnalla tehty työ on usein epäsäännöllistä ja osa-aikaista. Koko vuoden alle 68-vuotiaista eläkeläisistä työskenteli kolmannes.
Eläkkeellä työskentelijöiden määrä on kasvanut hitaasti viime vuosina. Vuonna 2018 määrä pysyi ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan työnteko yli 63 vuoden iässä kuitenkin lisääntyi, kun eläkeiän alaraja nousi 1955 syntyneillä 63 vuoteen ja 3 kuukauteen.
Minulle kerrotut syyt työskentelyn jatkamiseen ovat olleet hyvinkin yksilöllisiä. Haetaan muun muassa sisältöä ja tekemistä eläkepäiviin ja takaisin eläkkeelle jäämisen yhteydessä poistuneita arkirutiineja.
Varsin monella on taustalla myös taloussyitä ja saamani kysymykset ovatkin koskeneet ylivoimaisesti eniten juuri tätä puolta: Saako tehdä töitä eläkkeellä ollessa, kertyykö eläkettä ja milloin sen saa maksuun? Muistutan, että työeläkkeiden osalta parhaat ja varmimmat neuvot saa omasta työeläkeyhtiöstä ja Eläketurvakeskuksesta.
Haluan kiinnittää huomiota nyt selvityksen alla olevan lisäksi myös toiseen asiaan.
Vanhuuseläkkeen rinnalla karttuneen eläkkeen saa hakemuksesta maksuun vakuuttamisvelvollisuuden ylärajalla. Se on 68 vuotta vuonna 1957 ja ennen syntyneillä, 69 vuotta vuosina 1958–1961 syntyneillä ja 70 vuotta vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä.
Jos vanhuuseläkkeellä oleva, vuonna 1948 tai sen jälkeen syntynyt henkilö työskentelee vanhuuseläkkeensä rinnalla, sovelletaan uuteen karttuvaan eläkkeeseen myös elinaikakerrointa.
Työkyvyttömyyseläkkeellä tehdyistä töistä karttuneet eläkkeet saa maksuun sitten, kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Tätä uutta karttunutta eläkettä pitää hakea erikseen.
Edellä mainitut eläkkeet on siis itse muistettava hakea ja se on mielestäni epäkohta, joka pitää korjata.
Eläkkeellä tehdystä työstä tienattu eläkekarttuma tulee saada maksuun automaattisesti, ettei käy niin, että tienattu eläke jää jostain syystä hakematta.
Esitän myös harkittavaksi sitä, että vanhuuseläkkeellä tehdystä työstä kertyneet eläkkeet saisi vanhan eläkkeensä päälle automaattisesti aina vuosittain eikä vasta vakuuttamisvelvollisuuden ylärajalla. Tällä on taatusti kannustava vaikutus työntekoon vanhuuseläkkeellä ollessa.
Timo Kokko
toiminnanjohtaja
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
