Lukijoilta

Suomalainen päihdehoitojärjestelmä ei toimi – hoitoon on päästävä

Toni Koskinen
Päihderiippuvuuteen sairastuneet ja heidän läheisensä tarvitsevat yhteistyötä tekevää, yhtenäistä päihdehoitojärjestelmää, joka uskoo ihmiseen ja toipumiseen ja toimii auttaakseen entistä paremmin, toteaa kirjoittaja.
Päihderiippuvuuteen sairastuneet ja heidän läheisensä tarvitsevat yhteistyötä tekevää, yhtenäistä päihdehoitojärjestelmää, joka uskoo ihmiseen ja toipumiseen ja toimii auttaakseen entistä paremmin, toteaa kirjoittaja.

Riippuvuuden tunnistamisen ja hoitamisen tuska – jokainen riippuvuuteen sairastunut käy sen läpi.

Jokainen päihdehoitoon hakeutuva potilas kertoo siitä, miten sinnikkäästi on yrittänyt juoda kuin muut, miten on käyttänyt huumeita vain viihdekäyttöön. Siitä miten on yrittänyt käyttää alkoholia kohtuudella, vaihdella juomalaatuja, korvata toisella päihteellä, pitää taukoja. Lopettaa kokonaan.

Kaikki ovat yrittäneet kuulua joukkoon sairaudeltaan enää näkemättä, ettei se ole mahdollista.

Tämä on riippuvuuden ydin. Alkoholisteille ja addikteille tämä ”olen kuin muut” -ajatus on tuhoisa, jopa kuolemaan johtava. Sitkeä, itsepintainen, tuhoisa uskomus, että jonain päivänä, ellei tänään niin huomenna se onnistuu.

Missään muussa asiassa en ole nähnyt yhtä sitkeää toivetta. Toivetta olla kuin muut.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jossain kohtaa riippuvuussairauden kehitykseen kuuluvasti on luvattu itselle ja usein myös perheelle, että päihteiden käyttö loppuu. Jokainen potilas kertoo siitä, miten on yrittänyt hoitaa asian itse, siitä miten on hakenut apua, siitä miten läheiset ovat yrittäneet auttaa ja hakeneet apua. Ei enää alkoholia, ei enää huumeita tai rauhoittavia.

Joskus päihteet ovat olleet ratkaisu ja pelastus, mutta kun ne eivät enää toimi, jäljellä on vain pahoinvointi. Huolimatta taitavista itsehuijausyrityksistä, että tänään otan kuten muutkin.

Jäljellä on riippuvuussairauden sanelema tahti. Tahti, joka ei enää anna ihmisen valita tai päättää mitään. Päihderiippuvuuden voima on näet voimakkaampi kuin kenenkään ihmisen oma halu tai tahto. Se on voimakkaampi kuin äidinvaisto tai isän vastuu. Moni uskoo loppuun asti voittavansa sen.

Kun on jo taistellut voittaakseen sairautensa ei pidä joutua vielä taistelemaan hoidostaan.

Jokaisen ihmisen taistelu päihdeongelman kanssa on yksilöllinen. Voimattomuuden myöntämisen ja avun hakemisen tuska on suuri ja tätä tuskaa vahvistavat voimakkaat tunteet; häpeä, syyllisyys, epäonnistumisen tunne, riittämättömyys. Se, ettei enää kuulukaan porukkaan. Muutoksen tuska, pelko, kulissit.

Hoitoon pääsyn tuska on Suomessa se seuraava tuska. Hoitoon kun ei halutessaan aina pääse. Liian moni kertoo siitä, miten ei ole saanut apua tai päässyt hoitoon. Liian moni kertoo vaikeudesta saada tietoa tai byrokratiasta, joka estää toipumispolun aloittamisen.

Hoitoon pääsyn tuskaa ei saisi olla. Kun on jo taistellut voittaakseen sairautensa ei pidä joutua vielä taistelemaan hoidostaan. Monelta loppuu voimat kesken.

Suomalainen päihdehoitojärjestelmä ei toimi. Tämä tuska on nyt toivottavasti yhtenäisesti todettu ja se on tärkeä askel kohti järjestelmän uudistamista ja kohti asiakaslähtöistä yhteistyötä ja kehittämistä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Päihderiippuvuuteen sairastuneet ja heidän läheisensä tarvitsevat yhteistyötä tekevää, yhtenäistä päihdehoitojärjestelmää, joka uskoo ihmiseen ja toipumiseen ja toimii auttaakseen entistä paremmin, laadukkaammin ja tuloksekkaammin.

Ja suunta meillä voi olla vain ylöspäin. Tuskaa ei saa enää lisätä.

Riitta Koivula

riippuvuushoidon asiantuntija

perhepsykoterapeutti

Kauhajoki

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.