Lukijoilta

Vanhat ja siemenalkuiset puut kuuluvat puistoihin

Kyllä meni hämmästyksen sormi ihmettelijän suuhun, kun luin aviisistani, että vanhaan vihreään puistoon on annettu kaatolupa 27 puulle. Jo keväällä minua on pyydetty asukastaholta vaikuttamaan siihen, ettei puita Puolalanmäellä kaadettaisi, mitä muita puistotöitä siellä sitten tehdäänkin.

Puisto on kalliopohjainen ja muodostunut pitkän ajan kuluessa. Osa puista lähellä Taidemuseota on istutettuja, puut rinteissä Rauhankadulle päin ovat itse kylväytyneitä kaupungissa yleisesti kasvavia lehtipuulajeja.

Huippuharvinaisena pidetään vaahteraa, joka kasvaa Suomalaisen Pohjan takarinteessä hieman ennen Puolalankadun alkua. Puu on hyvinvoipa tyypillinen sokerivaahtera loistaen liekinpunaisena syysväreissä.

Loput lehtipuut ovatkin sitten kasvaneet mikä minnekin.

Aikaisemmin luin lehdestä, että puunkaadon syynä on ajoteiden levennys puistossa ja että osa puista on jopa siemensyntyisiä. Pidän molempia perusteluja merkillisinä, me kaikki ihmisetkin olemme siemensyntyisiä, kuka torppaan, kuka maajussin ja kuka professorin perheeseen, eikä ilman meitä olisi koko kaupunkia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Siemensyntyiset metsät ovat välttämättömiä meidän olemassaolollemme. Siemenalkuiset puut on hyväksyttävä kasvamaan puistoissa, vaikka ne ovat monesti vänkyräisiä, toispuoleisia, kallioiden koloissa itäneitä ja mullan ja veden puutteesta kärsineitä.

Uudet suorarunkoiset ja kaunislatvuksiset puut voivat kuolla johonkin taimistotautiin, koska samaa äitipuuta löytyy Keski-Euroopasta, jossa emopuut usein kasvavat ja mistä useimmat puutaudit meille leviävät. Lämpenevän ilmaston avulla meillekin leviäviä puusairauksia iskee pistokaspuihin, mutta ei siemenalkuisiin, koska ne ovat erilaisia perimältään.

Meidän pitää hyväksyä vanhat puut puistoissa ja poistaa niitä vain vaarallisuuden takia.

Meidän pitää hyväksyä vanhat puut puistoissa ja poistaa niitä vain vaarallisuuden takia.

Puolalanpuistoon voi lisätä kevätkukkivia kirsikkapuita ja joitakin mäntyjä, koska ne viihtyvät vähämultaisilla kalliopohjilla kestäen kaupungin korkeampaa keskilämpöä ja säteilyä riittävästi. Esimerkiksi mustamäntyä, keltamäntyä tai makedonianmäntyä. Oravat ja linnut ovat riippuvaisia talvisuojaavista havupuista ja on muistettava tämän vuoden teema pörriäiset ennen kaikkea. Kaikista näistä lajeista on hyviä kokemuksia Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa.

Lisäksi pari kolme japanin magnoliapuuta mahtuu mäelle hyvin, kun vaan kasvupaikka valitaan huolella.

Mielestäni on kovin ihmeellistä, jos lehtipuita kaadetaan kesäaikana. Kaadot tehtiin ennen vanhaan talvisin, koska maa oli jäässä ja vauriot työkoneista pieniä.

Samoin on kummallista käytävien leventäminen autoja varten Turun vanhimpiin kuuluvassa puistossa.

Jos puut kaadetaan, kestää pari vuosikymmentä ennen kuin uudet puut pystyvät sitomaan ilman epäpuhtauksia ja hapettamaan saastunutta kaupunki-ilmaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Muistan nuoruudestani puiston sekamessualueena, täynnä telttoja ja paviljonkeja kesäisin. Esillä oli ajankohtaista viihdettä, kuten Teija Sopanen ja Niilo Tarvajärvi. Taisipa siellä olla myös paikallisen makkaratehtaan iso imisä porsaineen omassa karsinassaan.

Kummallista, että puisto näytti minusta rehevältä, kun siellä viime lauantaina tarkistin puita erään kaupunginpuutarhurikollegani kanssa. Kuolleita ja raihnaisia puita emme nähneet yhtäkään, oliko ne jo kaadettu pois?

Kuka on se päättävä elin joka antoi kaatoluvan, kysyn vaan.

Arno Kasvi

puutarhaneuvos

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
PeepingTom
Väriasvaltti
Öinen läpikulkuliikenne Rauhankadulta Aurakadulle ja päinvastoin on jo alkanut. Mikäs siinä aitoa pikitietä pitkin porhaltaessa. Ohituskaistat suunnittelijoilta unohtuivat ja Puolalankaduon pään kohdalle kääntymiskielto kaiken varalta
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.