Lukijoilta

Tunnin juna – liian hyvä ollakseen totta

Tunnin junalla lupaillaan paljon hyvää, nopeaa matkantekoa, työssäkäyntialueiden laajentumista ym. Miten on aikuisten oikeasti?

Rantarata Helsingin rautatieasemalta Turun asemalle on pituudeltaan 193 kilometriä. Rata vaatii nykyaikaistamisen, se on selvä.

Helsingistä Espoon keskukseen, 20 kilometriä, rakennetaan neliraiteinen kaupunkirata. Kaavailtu tunnin juna lähtisi Espoon keskuksesta ja vaatisi kokonaan uutta rataa Saloon arviolta 95 kilometriä.

Rantarata Espoon keskuksesta Karjaan kautta Saloon on 119 ja Salosta Turkuun 54 kilometriä. Uusi rata Espoosta Saloon olisi 24 kilometriä lyhyempi kuin nykyinen rantarata.

Suunniteltuun ns. tunnin – todellisuudessa nykykalustolla puolentoista tunnin – junaan liittyvät radan parannukset Turusta Saloon ja Helsingistä Espooseen ovat lähes 40 prosenttia rantaradan pituudesta.

Jos junan nopeus on 220 kilometriä tunnissa (Pendolino), niin radan oikaisusta 24 kilometrillä olisi kuuden ja puolen minuutin hyöty.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös Espoo–Salo-osuus rantaradasta voidaan luonnollisesti nykyaikaistaa ja rakentaa se nykyistä nopeampienkin junien vaatimalle tasolle.

Rantaradan modernisointi olisi huomattavasti halvempaa kuin kokonaan uuden oikoradan rakentaminen, eikä matkan nopeutuminen kuudella ja puolella minuutilla tuo juniin yhtään uutta matkustajaa.

Varsinaissuomalaisten lisäksi rantarata palvelee useampia läntisen Uudenmaan asukkaita kuin kaavailtu korpirata. Uudesta oikoradan rakentamisesta tulisivat hyötymään muutamat maanomistajat, maanrakennus- ja talonrakennusfirmat sekä kiinteistösijoittajat.

Markku Alin

Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (10)

Vastaa
Kaustin
Moskova-Pietari-Helsinki-Turku-Tukholma-Hampuri- ja takaisin
Uusi maakuntakaavoissa hyväksytty ja lainvoimainen linjaus on ELSA-rata eli Espoo-Lohja-Salo. Tämä rata mahdollistaa nopean yhteyden Turusta niin pk-seudulle kuin aina Pietariin ja Moskovaan sekä toiseen suuntaan Skandinaviaan laivalla/sähkölentokoneella yöjunalla kohti Hampuria ja takaisin.

Rantarataan jouduttaisiin vieläkin uhraamaan liki uuden radan verran saamatta sitä kuitenkaan tulevaisuudessa max 300 km/t nopeustasolle. Puhumattakaan että uusi kasvukäytävä Lohjan/Vihdin yli 80 000 asukkaan talousalueen kautta jäisi syntymättä. Nykyinen rata pystyy kaukojunien poistuttua palvelemaan 1-raiteisena mainiosti rahti- ja lähijunaliikennettä, kun aikatauluikkunoita on enemmän tarjolla.

Uusi ELSA-kaksoisraide mahdollistaa vastaavasti erilaisten junavuorojen ja -operaattoreiden toiminnan, kuten mm. suurnopeusjunan Moskova-Pietari jatkon Helsinkiin ja Turkuun.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
ESA&YVA
Vast: Moskova-Pietari-Helsinki-Turku-Tukholma-Hampuri- ja takaisin
Aivan lähitulevaisuudessa sitä 300 km:n tuntivauhtia ei saavuteta myöskään mahdollisella uudella oikoradalla.

Väyläviraston julkaisussa 26/2020 "Helsinki Turku - käytävän junaliikenteen matkustusennusteet ja liikennöintimallien vertailu" (https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2020-26_helsinki-turku-kaytavan_web.pdf) sivulla 77 kerrotaan ajoaikasimuloinneista seuraavaa: "Pendolino-tyyppisellä kalustolla oikorataosuuden ajoaika lyhenee simuloinneissa noin kahdella minuutilla, kun nopeus on 220 km/h nopeuden 200 km/h sijaan. Vastaavasti ajoaika lyhenee vajaa pari minuuttia käyttämällä nopeutta 250 km/h nopeuden 220 km/h sijaan. Tulokset kuitenkin osoittavat, että
nopeudella 300 km/h ajoaika ei enää merkittävästi nopeudu alemmista nopeuksista, sillä kaikkein suurimman nopeuden saavuttaminen on hidasta ja radalla on paljon alle 300 km/h nopeusrajoituksia. Simuloinneissa Pendolinokalusto saavutti enintään 268 km/h enimmäisnopeuden ja TVG-suurnopeusjuna 276 km/h nopeuden."

Osaako Kaustin kertoa, millä kalustolla ja koska tulevaisuudessa tuo on mahdollista? Ja paljonko tähän kalustoon tarvitaan euroja?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
K.K.
On olemassa matikkaa ja logiikkaa
Kun itse matkustan työmatkani viisi päivää viikossa Turusta Helsinkiin ja takaisin, niin voin sanoa, että kirjoittaja aliarvioi matka-ajan lyhenemisen merktystä. VR on laskenut, että matka-aika lyhenee vajaat 15 minuuttia, koska junista voidaan ottaa enemmän nopeusresursseja käyttöön. Lisäksi pahin ogelma, luotettavuus paranee paitsi Turku - Helsinki välillä huomattavasti, niin myös koko Suomen osalta, kun kaikki ongelmat vaikuttavat aina kaikkiin yhteyksiin Helsinki-keskeisessä liikenteessä.

Kirjoittaja on ilmeisesti satunnaiskäyttäjä, jolle ei varmasti muutama minuutti vaikuta mitään, mutta kaltaisilleni tuo ajan säästö vaikuttaa n. 100 tuntia vuodessa laskettuna 200 työpäivän mukaan!

Minua ei yllättäisi laimkaan, jos kirjoittaja asuisi vaikkapa Karjaalla, koska näkemys on niin yksisilmäinen.

Suomen kehittyminen ja kilpailukyky on kiinni hyvistä liikenneyhteyksistä tavara kuljetuksissa ja henkilöliikenteessä. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan osaavia työntekijöitä, joista on siellä puute ja ilman osaamista koko Suomi näivettyy, kun kilpailukyky heikkenee.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
ESA&YVA
Vast: On olemassa matikkaa ja logiikkaa
Osaako K.K. kertoa, paljonko teitä viitenä päivänä matkustavia henkilöitä radalla liikkuu? VR ei suostu tietoa "kilpailusyistä" kertomaan. Tämä on käsittämätöntä. Miten ilman tätä tietoa ja kasvuarviota pystytään arvioimaan kalliin hankkeen hyötyä? Pendelöintihän on tärkein peruste radan rakentamiselle.

Empiiriseen tutkimuskirjaliisuuteen perehtynyt tutkija K. Riukula toteaa ETLAn Suhdanteen artikkelissaan "Liikennehankkeiden työmarkkinavaikutukset – mitä niistä tiedetään ja voidaan tietää?" että, "Tunnin junat ja muut suuret ratahankkeet ovat saaneet palstatilaa ja niiden vaikutuksista työmarkkinoihin on puhuttu paljon. Hankkeita perustellaan usein niiden työmarkkinavaikutuksilla. Liikennehankkeiden vaikutukset työmarkkinoihin voivat taloustieteen teorian pohjalta olla merkittäviä. Empiirisen kirjallisuuden ja tarkemman teorian tarkastelun perusteella ne kuitenkin jäävät todennäköisesti pieniksi – etenkin jos olemassa oleva liikenneverkosto on jo kattava. "
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Markku Alin
Nimimerkeille
Nimimerkki Kaustin puhuu junien nopeudesta 300 km tunnissa tulevaisuudessa. Se olisi EU:n määrittelemä suurnopeusjuna, jolla olisi oma suurnopeusrata, jolla ei muilla junilla ajeta. Suurnopeusjunalla voi toki ajaa muidenkin junien käyttämillä radoilla, mutta ei 300 km tunnissa. Nimimerkki näyttää olettavan, että Turusta Saloon voidaan rakentaa kaksiraiteinen rata, mutta Salosta Karjaan kautta Kirkkonummelle jostain syystä ei voitaisi sellaista rakentaa (rata Helsingista Kirkkonummelle, 37 km, on jo kaksiraiteinen).

Nimimerkki K.K. kertoo vr:n luvanneen 15 minuuttia nopeampaa kyytiä Turusta Helsinkiin ns. tunnin junalla. Minkälaisia ratoja tässä on verrattu? Nykyistä ratayhteyttä kokonaan uusittuun ns. tunnin junan ratayhteyteen? Millä asemilla pysähdyttäessä, ym? Oletus pitää tietenkin olla, että vertaillaan samantasoisia ratoja samantasoisella kalustolla ajettaessa eli kaksiraiteisella radalla tarvittavat mutkat oikaisten. Tällöin ratalinjojen ero 24 km, mahdollisesti vähemmän, taittuisi kuudessa ja puolessa minuutissa ajettaessa esim. Pendolinolla nopeudella 220 km tunnissa. Matka-ajan lisäksi pitää tietysti vertailla kustannuksia, joista on sanottava, että julkisuuteen annetaan hyvin niukasti tietoa. Tarkoittaako tunnin junan kustannus 2300 miljoonaa euroa koko rataväliä Turusta Helsinkiin vai vain ns. oikoradan kustannusta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
ESA&YVA
Vast: Nimimerkeille
Helsinki - Turku nopea junayhteys -hankkeen suunnittelusta vastaava Väylävirasto on arvioinut hankkeen uusimmassa strategiakortissa 2/2020 koko hankkeen kustannuksiksi n. 3,5 mijardia €. Kortti löytyy täältä https://vayla.fi/documents/20473/513506/Helsinki-Turku+nopea+junayhteys_strategia+kortti/97c4ba71-ad79-4a6d-82b6-ec3cb1c384da. Jostain syystä tätä arviota ei mediassa juurikaan käytetä.

Hankkeesta vastaava projekstipäällikkö Heidi Mäenpää on hankkeen yleisötilaisuudessa kertonut, ettei halua käyttää tuota Tunnin juna -slogania sen antaman väärän mielikuvan vuoksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Masa Pasa
220 km/h
Kirjoittaja laskee väärin. Pendolino ei suinkaan nyt aja koko matkaa 220 km/h, kuten ei tunnin junan radallakaan. Pendolino ajaa tällä hetkellä nopeimmillaan välin aikaan 2 tuntia ja 13 minuuttia, ja matkahan on 193 km. Tämä tarkoittaa keskinopeutta 87 km/h. InterCity on tätä vähän nopeampi. Kyllä, nopeampi. Pysähdykset toki pienentää keskinopeutta, mutta siitä huolimatta nopeus on 1800-luvulta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää