Miltä kuulostaisi käydä kävelyllä etänä yhdessä, niin että kuulumisia vaihdetaan muun ryhmän kanssa samalla puhelimitse? Tai osallistua Super-Martta-peliin, jossa kerätään pisteitä tekemällä terveellistä ruokaa, ulkoilemalla, käymällä taidemuseossa tai lukemalla hyvä kirja ja suosittelemalla sitä kaverille?
Kaikki tietävät, että työttömyys ei ole kadonnut mihinkään, vaan koronaepidemian myötä se on koskettanut yhä useampaa. Puhunkin mieluummin ilman työtä olevasta kuin työttömästä, sillä sanasta työtön tulee helposti kuva, että kyseessä on ihmisen ominaisuus, ei väliaikainen tilanne.
"Pitkäaikaistyöttömän" identiteettiä ei soisi kenellekään muodostuvan, sillä siitä voi olla tuskallisen hidasta päästä eroon. Sen joskus synnyttämistä syyllisyyden ja häpeän tunteista saattaa tulla taakka koko loppuelämäksi.
Aika monen kohdalla romahtaneen itsetunnon voi joutua kasaamaan uudelleen pienistä sirpaleista, eikä siitä välttämättä selviä yksin. Yleistää ei silti kannata: läheskään kaikille ei tule lainkaan mielenterveydellisiä tai päihteisiin liittyviä ongelmia.
Lounais-Suomen Martat siirtyi koronakevään aikana ketterästi toimimaan etänä ja verkossa. Arkisiin askareisiin liittyvillä videoilla on ollut tuhansia katsojia. Ei hullummin tänä vuonna 110 vuotta täyttävältä yhdistykseltä. Tuemme arjessa, on meneillään sitten kesä tai talvi, epidemia-aika, nousukausi, lama tai sota.
Koronasta suivaantuneina aloitimme kesäkuun alussa uudenlaista toimintaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tuella: Etänä lähellä -hanke tukee koko loppuvuoden ajan ilman työtä olevia arjenhallinnassa ja kannustaa pitämään huolta omasta hyvinvoinnista. Osallistuja saa halutessaan äänensä kuuluviin sekä ryhmässä että kahden kesken ohjaajan kanssa.
On ehkä aiempaa helpompi tarttua kotitöihin, lähteä liikkumaan ja saada stressiä hallintaan. Samalla lievittyy yksinäisyys, eivätkä seinät kaadu niin pahasti päälle. Osallistujien digitaidot paranevat, kun puhutaan videopuheluita tai hoidetaan asioita verkossa.
Toinen hanke, Kylissä ja kortteleissa, tähtää sekin samaan. Etänä lähellä palvelee turkulaisia, kun taas Kylissä ja kortteleissa toimii Halisten lisäksi Raision Petäsmäessä ja Salon seudulla.
Lisäksi Palvelumanageri-nimisen palvelun kautta autetaan pääasiassa TE-toimistosta ohjautuvia työnhakijoita yksilöllisesti seitsemän varsinaissuomalaisen kunnan alueella. Turun kaupunki puolestaan ohjaa martoille joka vuosi kymmeniä ihmisiä kuntoutumaan itselle sopivan tekemisen kautta.
Monelle tulee martoista ensimmäisenä mieleen sukkaa kutova iäkkäänpuoleinen nainen. Paitsi että kutominen on nykyään trendikästä, niin nykyajan harrastajamartat ovat myös paljon muuta kuin sukankutojia, ennen kaikkea tavallisia suomalaisia sukupuolesta, iästä tai asuinpaikasta riippumatta.
Sen lisäksi Lounais-Suomen Marttojenkin palkkalistoilla on kymmeniä henkilöitä, joille martat ei ole harrastus, vaan työ. Osa meistä työskentelee lasten parissa, osa auttaa vanhuksia selviämään arjesta kotona. Osa vetää ruokakursseja vangeille ja lapsiperheille ja osa tekee työtä työttömyyden helpottamiseksi.
Korona-aika on ollut raskasta monelle: niin yksilöille, yrityksille kuin yhdistyksillekin. Ilman työtä olevien palveluja on jouduttu ajamaan alas, eikä se tietenkään ole kenenkään etu.
Martoilla on edelleen etuoikeus saada tehdä työtä, jossa näkee valtavasti arkisia, perustavaa laatua olevia onnistumisia.
Järjestömme tapana ei ole hakea syyllisiä vaan etsiä yhdessä ratkaisuja niin, että kaikki pysyvät mukana ja elämässä kiinni, jokainen omalla tavallaan.
Thua Aalto
Kuntouttavan työtoiminnan koordinaattori
Etänä lähellä -hankkeen projektipäällikkö
Lounais-Suomen Martat ry
