Lukijoilta

Monet mielenterveysomaiset ovat jaksamisensa äärirajoilla

Tara Jaakkola
Sairastuneen hoitoon pääsy ja vastuu hoidosta ei saa kaatua omaisten harteille, toteaa kirjoittaja.
Sairastuneen hoitoon pääsy ja vastuu hoidosta ei saa kaatua omaisten harteille, toteaa kirjoittaja.

Mielenterveyspalveluiden riittämättömyys, hoitoon pääsyn vaikeus ja huoli mielenterveyskuntoutujista puhuttavat tällä hetkellä. Kun sairastunut ei saa apua, läheisten huoli ja hoitovastuu sairastuneesta kasvavat entisestään.

SOSTEn tuoreen Sosiaalibarometri 2020 mukaan ammattilaisten huoli mielenterveyskuntoutujista kasvoi edellisvuoteen verrattuna voimakkaasti. Koronaepidemian myötä mielenterveyspalveluiden saatavuus on heikentynyt ja monen mielenterveyskuntoutujan tila suorastaan romahtanut.

Me FinFamissa olemme huolissamme myös mielenterveyskuntoutujien omaisten jaksamisesta. Käytännössä mennyt koronakevät on monessa tapauksessa tarkoittanut sitä, että mielenterveyspotilaiden on pitänyt pärjätä kotona omin avuin, usein perheenjäsenen tai muun läheisen tuella.

Jatkuvassa hoito-, jopa valvontavastuussa olevalla omaisella on paljon vastuuta, mutta usein vain vähän tietoa ja tukea toimintansa pohjaksi. Raskas tilanne ja jatkuva huoli uuvuttaa ja voi johtaa helposti siihen, että myös mielenterveyspotilaan omainen sairastuu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimusten mukaan normaalioloissakin lähes puolet mielenterveysomaisista on vaarassa masentua itse.

Erityisen huolissamme olemme lapsiomaisista ja nuorista hoivaajista. Koronan aiheuttama poikkeusaika on ollut osalle vanhempia raskasta, jolloin mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä jaksamattomuus ovat voineet korostua. Perheiden lapsille ja nuorille on langennut mittavia vastuita oman vanhempansa tai sisarustensa hoivasta ja perheen arjen sujumisesta.

Pahimmillaan tilanne perheessä on johtanut siihen, että jopa lapset ovat ajautuneet omaishoitajan rooliin. Näin ei saa olla. Kenenkään alaikäisen ei tule kantaa aikuiselle kuuluvaa huolenpitovastuuta sairastuneesta vanhemmastaan ja perheen arjesta.

Vaikka mielenterveysomaisen hoitovastuu sairastuneesta läheisestä on koronan aiheuttaman tilanteen myötä kasvanut, mielenterveysomaiset ovat jääneet yhä useammin yksin. Tilanne on joiltain osin jopa hälyttävä: pahimmillaan sairastuneiden läheiset ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa he ovat jääneet kokonaan ilman hengähdystaukoja ja heidän sairastunut läheisensä ilman minkäänlaista hoitoa.

Pahimmillaan tilanne perheessä on johtanut siihen, että jopa lapset ovat ajautuneet omaishoitajan rooliin.

Mielenterveyspalvelut ja niiden saatavuus on mitoitettava ja muokattava sen mukaan, mitä sairastuneen hoito vaatii. Kenenkään sairastuneen ei tule joutua odottamaan hoitoon pääsyä, vaan riittävää ja oikea-aikaista apua tulee saada ajoissa.

Erityisesti matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut sekä psykososiaalisen tuen saatavuus on taattava, myös poikkeusaikana. Välittävien kohtaamisten, tilannetta avaavien ja ammattilaisten kanssa käytyjen keskusteluiden sekä yhdessä tehtävien tukitoimenpiteiden kautta helpotetaan koko perheen omaistilannetta ja sairastuneen läheisten huolta.

Sairastuneen hoitoon pääsy ja vastuu hoidosta ei saa kaatua omaisten harteille. Perheille on tarjottava riittävää varhaista tukea, eikä lapsia ja nuoria saa unohtaa selviämään yksin. Meidän täytyy kuulla heikotkin signaalit, eikä yhtään avunpyyntöä voi sivuuttaa tai jättää huomiotta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jos emme pidä huolta myös sairastuneen läheisten jaksamisesta ja tuesta, hoidossa on sairastuneen lisäksi myös omainen. Nyt jos koskaan tarvitaan ennakointia ja rohkeita toimia perheiden tukemisen muodossa.

Pia Hytönen

toiminnanjohtaja

Mielenterveysomaisten
keskusliitto – FinFami

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.