Lukijoilta

Miksi väheksymme kaunista ja rikasta suomen kieltä?

Riitta Salmi
Kirjoittaja kehottaa arvostamaan suomen kieltä ja ravitsemaan sitä, jottei se köyhdy.
Kirjoittaja kehottaa arvostamaan suomen kieltä ja ravitsemaan sitä, jottei se köyhdy.

Ihmisen keskeinen kehitys tapahtuu alusta asti luonnostaan kielen taitamista kohti. Aivojen rakenteessa on kielellä ja puheella hyvin suuri ja keskeinen osa.

Kun ihmisellä on herännyt ns. symbolifunktio ymmärtää sanojen ja niiden sisällön keskinäinen yhteys, hän alkaa normaalisti astua nopean ja uteliaan kehittymisen tiellä. Kaikki ympärillä tapahtuva herättää uteliaisuutta ja siihen on päästävä mukaan. Halu oppia ja tietää on valtava, kun on löytynyt tie ja avain tähän.

Kielen kehittymistä voidaan kuitenkin jarruttaa. Surullista, että vanhemmat voivat tehdä näin tahtomattaan.

Jo yksi-kaksi-vuotiaalle annetaan käteen kehittävä muovinen lelupuhelin, jonka värikkäitä nappeja on hauska osata painella ja ottaa mallia vanhemmista, jotka hekin tuijottavat vastaavasti herkeämättä omia älypuhelimiaan, kiinni liimautuneita kädenjatkeitaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lapsi saadaan nopeasti vaaralliselle tielle. Sen tien päästä löytyy harvoin kielen ja sanan rakkaus. Tuskin aina elämässä edes kielen tarpeellinen osaaminenkaan.

Kielen taito on meillä hyvin erilaista. Joku ei kuule eikä tajua tekemäänsä varsinaista kielen virhettä. Kouluaikoinani eräs hyvin lahjakas oppilas ei ”muistanut”, kumpi se nyt oli: kuninkas vain kuningas. Hän valitsi ensimmäisen ja reputti äidinkielessä.

Minun mielestäni kielenkäytön virheet lisääntyvät yhä enenevästi. Mutta tätä tapahtuu syystä, että ollaan välipitämättömiä asiasta, ei ehkä aina osaamattomuudesta.

Television uutisohjelmia myöten kuulee näitä virheitä, haastatteluohjelmista puhumattakaan. Kaikki ovat lähdössä liikenteeseen, eikä kukaan kerro heille että lähdetään tässä nyt vain liikkeelle. Säästä kertova puhuu kelistä, kun todellinen lumi- ja hiihtokeli ovat odotettavissa vasta puolen vuoden päässä.

En ole seurannut riittävästi asioita enkä tiedä, onko yleistynyt väärä verbimuoto alkaa satamaan nykyään hyväksyttyä kieltä. Pieni kouluun menijä ei näytä osaavan sanoa muuta kuin: tuu mun kaa. Näitä esimerkkejä riittäisi.

Kieli tietysti kehittyy monin tavoin, rikastuu, mukautuu ja lyhenee, ottaa ilmaisuja muista kielistä. Meidän nykykulttuurissamme se imee itseensä valtavan määrän englannin kieltä, lähinnä amerikan kielen vaikutuksena.

Kun kuljet Turussa kadunpätkän ja näet liikkeiden ikkunoissa pelkkää englantia etkä sanaakaan suomen kieltä, huomaatko sitä edes nykyään? Näin on ollut jo vuosia, mutta nyt se on lisääntynyt voimakkaasti.

Kielitaidoton vanhus maaseudulta yrittää etsiä turhaan ymmärrettävää ja sopivaa opastusta hämmentävän liikekeskuksen käytävillä pelkkien englanninkielisten mainosten varassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kieli on usein helposti tarttuva ja kapeutuva. Jokin aika sitten kuulin eräästä tv-mainoksesta tilanteessa hassunkuriselta kuulostavan ja siksi mieleen jäävän ilmaisun ”juurikin niin”. Heti nousi huvittava buumi: monien ohjelmien haastateltavat myöntelivät sanoilla juurikin niin.

Tv-viihdetoimittajat viljelevät mielellään nykyään liioiteltuja sanoja kuten ihana, kompakti, koko kansan rakastama, ikoninen jne.

En pitkään aikaan tiennyt, mitä tarkoittavat kaikenlaiset neliö-, ympyrä-, sulku- ja pistemerkit saamissani viestilähetyksissä. Sitten kuulin, että ne ovat älypuhelimien symboleita joillekin asioille. Nyt olen nähnyt enemmänkin näitä merkityksellisiä merkkejä.

Varsinkaan nuoret eivät halua kirjoittaa monia sanoja, koska ”ei tarvitse, kun niille on olemassa erilaisia merkkejäkin”. Pelottavaa!

Siis rikas ilmaiseva kielemme jätetään ja taannutaan alas siihen tilaan, jossa ihminen ei vielä tuntenut kirjainmerkkejä eikä siis osannut lukea ja kirjoittaa. Kirjapainosta ja kirjoista puhumattakaan. Piirteli vain riimumerkkejä.

Sanavarasto kapenee aivan varmasti ja kirjoitustaito huononee entisestään. Joskus tuntuu liian pahalta.

Miten meidän ihmeellistä, rikasta ja monipuolisesti kaunista suomen kieltämme ihan selvästi väheksytään ja vieroksutaan, jopa selvästi raiskataan?

Mutta poikkeuksia on ja kuulee. Keväällä elokuvaohjaaja Renny Harlin oli haastateltavana jossakin tv-ohjelmassa ja yllätti suuresti ainakin minut.

Hän kertoili elämästään vapaasti ja käytti joka suhteessa erinomaista ja kaunista suomen kieltä. Hänen kielenkäyttöään oli suuri ilo kuunnella. Vaikuttaako hyvään kieli-ilmaisuun ehkä asuminen vierailla kielialueilla, kysyi mielessään.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kieli köyhtyy helposti, jos sitä ei ravitse. Kielen ravitseminen on jokaisen ulottuvilla ja vielä täysin ilmaiseksi. Kuuntele joskus suomen kieltä miettimättä sanojen merkitystä! Ihmettele puheen äänimaailman rikkautta! Kuuntele kielen rytmiä, värejä, sointeja, pitkien vokaalien kauneutta ja rauhaa, konsonanttien voimaa tai iskuja.

Lue Eino Leinon laulavia, keinuvia runoja tai Aleksis Kiven vanhoja, kiehtovia kielikuvia. Voithan yhtyä lopuksi hyvän räppääjään rytmiin.

Kieli itsessään on suunnaton ilmaisukeino aivan ilman muita apuja. Ei tarvita näyttelijöitä, ei kasvojen ilmeitä, korostuksia eikä vaatteita.

Joku viisas on sanonut: kielen ansiosta kansa elää ja voi hyvin.

Kyllikki Tukiainen

FM, suomen kielen ahkera käyttäjä, Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vastaa
Angus
Suomi on hieno kieli
Huoli suomen kielen tilanteesta ja tulevaisuudesta on todella aiheellinen.

Muoti-ilmaisuja on aina ollut, eivätkä tavalliset ihmiset juuri koskaan missään ole käyttäneet virheetöntä ja kaunista yleiskieltä arjessaan. Iso, varmaankin suurin osa ihmisistähän puhuu murretta tai slangia, mikä ei suinkaan köyhdytä kieltä vaan ennemmin päin vastoin.

Muoti-ilmaisuja ja tavallista arkikieltä suurempia uhkia ovat minusta nuo "tekstiviestikieli" ja englannistuminen. Varsinkin jo vuosikymmeniä kestänyttä englannin ihannointia vastaan tarvittaisiin maanlaajuinen ja enemmän kuin muutaman päivän kestävä kampanja. Esim. suomen kieltä arvostavat ihmiset voisivat tuoda mielipiteensä esiin asioidessaan englannin kielellä nimetyssä toimipaikassa ja samoin huomautella ruokalistojen ja mainosten englannista. Kukin omalta osaltaan voisi olla varuillaan, ettei omaan ilmaisuun eksy englantia (ellei sille löydy todellista syytä) tai anglisismeja. Tieteentekijöiden tulisi etsiä ja ottaa käyttöön suomennokset vieraskielisille termeille. Jokainen voi harrastaa suomea lukemalla laadukkaita tekstejä ja kirjoittamalla hyvää suomea. Paljon muutakin voisi varmaan keksiä suomen pitämiseksi arvossa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ratamo
Uhkia ja vähemmän uhkia
Lainasanat, uudet koodit esim. pikaviestimissä tai muut anglismit eivät ole suurikaan uhka suomen kielelle, vaikka liiallisina ne voivat tuntua lukijasta ärsyttäviltä. Oikeastaan on juuri elävän kielen merkki, että se muuttuu ja ottaa vaikutteita ympäristöstään! Uhka ei ole sekään itsessään, etteivät kirjoittamisen ammattilaisetkaan enää aina hallitse yleiskieltä, sillä se on vain yksi kielemme muodoista.

Todellinen uhka on alentuvat asenteet omaan kieleen ja se, että niiden seurauksena syntyy yhteiskuntaan paikkoja ja tilanteita, joissa suomea ei voi käyttää lainkaan – ei se, että suomi kielenä korruptoituu: Koulutuksen, palveluiden ja työpaikkojen englanninkielistyminen. Asenteet, joiden mukaan köyhien maahanmuuttajien odotetaan opettelevan suomea, mutta yliopistoprofessorien ei. Se helppous, millä viestintä vaihdetaan pelkästään englanninkieliseksi, jos mukana on yksikin ulkomaalainen, vaikka valtaosa asianosaisista olisi suomenkielisiä.

Näillä eväillä erilaisista ”suomen kielellä ei tee mitään” -ajatuksista tulee itsensä toteuttavia ennustuksia. Suomenkielistä korkeakoulutusta luotaessa väitettiin, ettei suomesta olisi tieteen ja korkeamman ajattelun kieleksi. Tämä tuntuu taas kaipaavan jotakin todistelua. Kyseessä on tahdon asia, joka onnistuu kyllä yrittämällä, mutta toisaalta vaatii sitä, että suomea myös halutaan käyttää. Suomea eivät pidä hengissä kukaan muu kuin suomenpuhujat itse.

Liian usein ajatellaan, että ”kaikkihan englantia osaavat”, joten kaiken voi huoletta englanninkielistää. Totuus on kuitenkin, että erittäin harva ei-natiivi osaa englantia lähellekään samalla vivahteikkuuden ja luontevuuden tasolla kuin omaa äidinkieltään. Sen käyttömahdollisuuksista ei halvalla kannattaisi luopua.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
Uusi raamatun käännös
Kirjoittaja on ehkä tietoinen, että raamatusta on tehty uusi, enemmän ”uutta” arkikieltä vastaava versio. Käsittääkseni sitä ei kuitenkaan ole tarkoitus painaa, vaan julkaistaan verkkojulkaisuna tms.

Kirja on siis käännetty nuorille helpommin ymmärrettävään muotoon ja esim. autuas on muuttunut onnelliseksi, langennut kompastuu ja tekopyhästä tulee teeskentelijä. Vaikka itse en kyseistä opusta koskaan tule lukemaan, minusta kyse on kielen alennusmyynnistä.

Edesmennyt kolleegani, äidinkieleltään ruotsinkielinen tapasi ihailla suomenkielen tarkkuutta ja kauniita sanoja.
Tänään jopa Aamu-tv:n nuoret panelistit suhtautuivat käännökseen nuivasti.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Yrittäjä
Kieli kuin kieli
Varmasti jokaisella on omia hararstuksia, jotka tuntuvat kovin rakkailta, kieletkin ovat yksi niistä, mutta aika monille se on vaan tapa kommunikoida, ei sen enempää. Kieli muuttu ja tapa kommunikoida, omien lasteni ja lastenlasten kanssa on erilaista keskustelua, uutta sanastoa, tärkeintä, että tulee ymmärretyksi. Itse kun aikoinaan työskentelin ja opiskelin ulkomailla (USA, Saksa ja Ruotsi) huomasi hyvin, että peruskielitaidollakin pärjäsi, eikä siltä sen enempää kaivannut. Vaikka olin lukenut ruotsia ja sitä kohtuullisesti osasin, huomasin, että englanti oli Ruotsissa käyttökieli nin työporukassa kuin aika usein sitten muuallakin. Saksassa perus saksan taidoilla homma onistui, apuna englantia tarvittaessa. Suomenkieli jotenkin aina tuntui vähän kankealta, ja omille lapsilleni aloin puhumaan vain englantia, kun olivat pieniä, ja he ovat jatkaneet sitä omille lapsiilleen. Näppärää, se on kuitenkin maailman kieli. Suomenkielen osaamisesta on kovin vähän hyötyä maailmanlaajuisesti, joten mielestäni edes ruotsi sopisi paremmin Suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi, olisi edes vajaan 30 miljoonan ihmisen samankaltainen kieliyhteisö, tai sitten se englanti. Suomenkieltä en jäisi kaipaamaan.

Kaikenlaiset hymiöt ja Giffit ym. ovat hauskoja ja näppäriä, kuten myös lyhennykset. Tekstarit jo aikoinaan oli iso helpotus ja ilo elämään, kun siten sai paremmin hoidettua monia asioita ilman, että piti soitella toisille. Näen, että nykykehitys on juuri oikeaan suuntaan menossa, ja sellainen kansallisromanttinen ajattelu kielestä on jäämässä harrastelijoille. kommunikoidaan miten kommunikoidaan, pääasia, että tulee ymmärretyksi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ratamo
Vast: Kieli kuin kieli
Kielellä tehdään aika paljon muutakin kuin tullaan vain miten kuten ymmärretyiksi! Kaikki korkeampi kulttuuri, ajattelu ja kielellä leikittely jää saavuttamattomiin, jos kieltä osaa vain "riittävästi". Lapsellekaan ei voi välittää joten kuten osaamallaan kiellä samanlaisia tunteiden ja merkitysten vivahteita kuin äidinkielellä, jolla asiat tapahtuvat usein tiedostamatta. Lapsen on silloin opittava ne muualta kuin vanhemmaltaan. Kaikki eivät myöskään ole kansainvälisillä urilla.

Nämä ovat sellaisia asenteita, joiden seurauksena vähemmistökielet kautta maailman kuolevat – ei siksi, että mikään hallinto yrittäisi tietoisesti tuhota ne, vaan siksi, että niiden omat puhujat luopuvat niistä vaihtaakseen johonkin arvokkaammaksi tai hyödyllisemmäksi koettuun. Näin oli esim. Neuvostoliitossa, jossa kielet vaihdettiin venäjään. Virokin kävi hyvin lähellä tuhoutumista. Tällöin pitäisi ajatella, että Suomikin itse asiassa oli aikanaan tekemässä palvelusta saamelaisille suomenkielistämällä näitä väkinäisesti. Jostain syystä monet tällaisten kielten puhujista ovat kuitenkin ennen pitkää havahtuneet huomaamaan, että oman kielen tuhoutuminen ei olekaan mukava asia. Siinä vaiheessa tilanne on kuitenkin jo huono.

Kielten tuhoutuminen tarkoittaa myös kulttuurien tuhoutumista. Suomea osaamattomalta jää tähänastinen suomalainen kulttuuri suurelta osin tavoittavattomiin, eikä englanniksi voi ajatella tismalleen samoja ajatuksia eikä sen sanoilla ole samoja tunne- ja muita latauksia kuin suomen. Erilaiset kielet tarkoittavat myös erilaisia jaettuja tapoja ymmärtää maailmaa ja ajatella. Yksinomaan englanninkielinen maailma olisi englanninkielisen monokulttuurin ja vähemmän ajatusten kirjon maailma, joka on lähinnä englanninkielisten maiden ja monikansallisten suuryritysten intresseissä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.