Kääntäjien osaamista arvostettava enemmän
On hyvä, että lehdessä on ollut kirjoituksia kääntämisestä ja siitä, miten kääntäjien arvostus ja palkkiot ovat laskeneet.
Ihminen, joka ei ole koulutettu kääntäjä ei ehkä ymmärrä, mistä kaikesta on kysymys, varsinkin kun kääntää suomen kielestä esimerkiksi englantiin. Kysymys ei ole koskaan sanasta sanaan kääntämisestä. Yhden suomen kielen sanan voi kääntää jopa viidellä englannin kielen sanalla. Joskus käännöksistä maksettiin sanojen määrän mukaan. Se oli hyvä, jos laskutettiin englannin kielen eikä suomen kielen mukaan.
Ja sitten kieliopin lisäksi sanajärjestys on usein erilainen eri kielissä.
Kielen lisäksi kääntäjän pitää ymmärtää se aihe, mistä kirjoitetaan, esimerkiksi laki, tekniikka tai lääketiede, joissa kaikissa on tietysti eri sanastoja, mutta myös eri kirjoitustapoja.
Aikoinaan oli ainakin kolme eri opiskelulinjaa, ja tekniikan opiskelijoiden kanssa käytiin esimerkiksi Wärtsilän dieseltehtaassa ja paperitehtaissa, jotta ymmärtäisimme paremmin, mistä on kysymys.
Ennen käytettiin sanakirjoja ja kirjoja tai soitettiin kirjoittajalle tai asiantuntijalle, jos oli ongelma. Nykyään voi googlata tai käydä Wikipediassa. Mutta silti pitää muistaa, että tekstin funktio eli tarkoitus on tärkeä. On ihan eri asia kääntää mainos tai lakiteksti.
Pitää tuntea eri kulttuurit, jotta ymmärtää, miten niissä suhtaudutaan esimerkiksi mainoksiin tai televisio-ohjelmien tekstityksiin. Muutenkin pitää tuntea se kulttuuri, jonka kieltä kääntää, mieluummin asua siellä pitempi aika.
Myös sellainen käsitys kuin laatu tuli käyttöön kääntämisessä joskus 1980-luvulla. Laatu tarkoitti, että käännös pitää tarkastaa. Ja sekin maksaa.
Jopa kun äidinkielelle kääntää voi väärinymmärryksiä tulla.
Kääntäjät ovat koulutettuja ammattiasiantuntijoita, ja heitä pitäisi kohdella ja palkata sen mukaisesti.
Rosemary Mackenzie
kääntäjäkoulutuslaitoksen lehtori ja kääntäjä (eläkkeellä)
