Komea Tuomiokirkko hukkuu lehtipuiden latvusten taakse
Kuljimme vaimoni kanssa esivanhempiemme jalanjäljillä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kuusiston piispanlinnan raunioilta ajelimme kohti päivän kohokohtaa, Turun tuomiokirkkoa.
Kirkkotorilla kävellessäni huomioni kiinnittyi jyrkkään kaksijakoisuuteen. Tuomiokirkko on piilotettu katseilta sankan lehtipuuvyöhykkeen taakse, kun taas maalliset rakennukset juuri maalattuine kuoseineen vievät kaiken huomion minkään sitä estämättä.
Kontrastin jyrkkyyttä täydensi Pietari Brahen patsas sävy sävyyn kukkaistutuksineen keskeisimmällä paikalla omassa puistossaan, kun taas toisaalla uskontomme reformaattori ja Suomen kirjakielen isäksikin mainittu Mikael Agricola kyyhöttää hämärässä unohdettuna suurten puitten katveeseen kirkon seinän viereen.
Antakaa kansallispyhätöllemme sille kuuluva arvo ja näkyvyys myös tämän päivän kaupunkikuvassa.
Nyt on toiminnan aika, upea kirkko on otettava metsästä näkyviin ja Mikael Agricolalle on luotava arvoisensa ympäristö.
Kirkon toiminta menneinä vuosisatoina on luonut vahvan pohjan meidän nykyiselle maallisellekin kulttuurille ja sen tulee näkyä myös nykypäivän arvostuksessa.
Antakaa kansallispyhätöllemme sille kuuluva arvo ja näkyvyys myös tämän päivän kaupunkikuvassa.
Jouko Mäkinen
Hamina