Lukijoilta

Rahan lapioiminen Puolaan on lopetettava EU:ssa

sss/Ville Pohjonen
Puola ja sille EU:ssa kaavaillut suuret rahamäärät muodostuvat isoksi haasteeksi muun muassa siksi, että Puola ei noudata kaikilta osin yhteisiä arvoja, toteaa kirjoittaja.
Puola ja sille EU:ssa kaavaillut suuret rahamäärät muodostuvat isoksi haasteeksi muun muassa siksi, että Puola ei noudata kaikilta osin yhteisiä arvoja, toteaa kirjoittaja.

Euroopan unionissa on meneillään monta suurta, osin rinnakkaista ja osin päällekkäistä, suurhanketta. Viime vuoden puolella käynnistettiin uuden komission ja Euroopan parlamentin johdolla Green Deal, mammuttiprojekti kohti ilmastoneutraaliutta ja vihreämpää Eurooppaa.

Green Dealin sateenvarjon alla on jo meneillään suuri määrä reformeja, innostavia ja pelottavia. Lisää on tulossa, investointeja sekä erilaisia keppejä ja porkkanoita.

Rahassa mitaten yksityisten, EU:n ja jäsenmaiden yhteiset panokset Green Dealiin nousevat vuoteen 2030 mennessä komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansin mukaan 1000 miljardiin euroon.

Koronan rynnättyä tuhoisin seurauksin Eurooppaan on EU jo rakentanut akuuttiin tarpeeseen 540 miljardin euron hätäapupaketin. Paketin lisäksi kaavaillaan jäsenmaiden piikkiin otettavalla velalla ja vaihtoehtoisesti, tai tämän lisäksi, uusilla veroilla rahoitettavaa suurta 750 miljardin euron elvytysrahastoa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Siitä 500 miljardia euroa olisi avustusta eli lahjaa. Rahaa jaettaisiin ”eniten tarvitseville”.

Molempiin edellä mainittuihin kytkeytyvät vahvasti monet toimet, joilla EU aikoo ottaa pitkän loikan vihreiden investointien ja digitalisaation vauhdittamiseksi. Tässä koko EU:lla on todella yhteisen ryhdistäytymisen paikka.

Etenkin elvytysmiljardien suuriksi saajiksi tiedetään muun muassa Italia, Espanja ja Ranska. Ehkä mielenkiintoisin tapaus on kuitenkin Puola.

Jo kuluvalla EU:n ohjelmakaudella Puola on EU:n aluepolitiikan, jota kutsutaan nykyisin koheesiopolitiikaksi, suurin saaja – keskimäärin 11 miljardin euron saannolla vuodessa. Maa on myös maatalous- ja maaseuturahoituksen suuri saaja.

Puola saa keskimäärin yli neljä ja puoli miljardia euroa vuodessa, eli ohjelmakaudessa yli 30 miljardia euroa.

Green Dealin pohjalta EU on rakentamassa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, jonka suuruudeksi osin koronaelvytykseen perustuen komissio kaavailee 40 miljardia euroa. Tällä lahjamuotoisella tuella on tarkoitus auttaa jäsenmaita irrottautumaan muun muassa hiilen käytöstä.

Kaavailujen mukaan rahoituksesta neljännes, ohjelmakaudella noin 10 miljardia euroa, menisi Puolaan.

Toinen uutuus on koronan jälkihoidon pikaisiin avustuksiin keskittyvä elvytyspaketista rahoitettavaksi kaavailtu, yli 50 miljardin suuruinen REACT-EU. Rahasto on tarkoitus saattaa voimaan jo tänä vuonna.

Tästäkin rahastosta Puola saisi leijonanosan. Näiden uutuuksien ja muun EU:n kaavaileman elvytysrahastorahoituksen kanssa Puolan nettosaanto EU:ssa on nousemassa rankasti.

Vuonna 2018 Puola maksoi EU:lle vajaat 4 miljardia euroa ja sai yli 16 miljardia. Tämä yli 12 miljardin nettosaanto vuodessa tulisi Puolan tapauksessa nousemaan muutaman seuraavan vuoden aikana merkittävästi, jos komission 750 miljardin euron elvytyspaketti hyväksyttäisiin sellaisenaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Puola ja sille kaavaillut suuret rahamäärät muodostuvat suureksi haasteeksi EU:lle. Puolan sisäpolitiikassa EU on maan nykyisille valtaapitäville syytösten ja monen pahan kohde. Ainakin nykyjohdon, konservatiivien, suulla se sanoo piut paut monille yhteisille arvoille sekä EU:n vaatimuksille lehdistön vapaudesta ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta.

Mielestäni erityisesti EU:n konservatiiviselle ryhmälle, EPP:lle, tämä on näytön paikka. Sen olisi päätettävä, pitääkö se tätä puolalaista ”veljespuoluettaan” omassa vaikutuspiirissään unionin päätöksenteossa ja hyväksyy samalla muitta mutkitta valtavan rahamäärän lapioimisen Puolaan.

Sellaisen menon jatkaminen rapauttaa mielestäni entisestään monilta osin sitä perustaa, jolle EU on rakennettu.

Mauri Pekkarinen

Euroopan parlamentin jäsen (kesk)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
S.F.
Parempi ehdotus
Rahan lapioiminen EU:hun on lopetettava Suomessa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.