Kuntien investoinneissa on suuri virhe
Viime aikoina on raportoitu paljon kuntien vaikeuksista selviytyä tulevaisuuden haasteista, eli suomeksi velkaantumisesta. Koronaepidemia on vielä pahentanut tilannetta, koska verotulot ovat myös samalla ehtyneet.
Kuntia pitäisikin johtaa niin, että pitkäkatseisesti luodaan kuntiin ensin mahdolliseksi kaavoituksen kautta yritystontteja, jotka mahdollistavat yritysten investoinnit. Nämä luovat taas työpaikkoja, jotka tuovat verotuloja kuntiin ja siten myös asukkaita.
Myös kuntien omaisuutta pitää hoitaa niin, että se tuottaa kunnille tuloja. Tämänkaltaiset toimenpiteet auttavat kuntia investoimaan päiväkoteihin, kouluihin ja muihin kuntalaisille tärkeisiin kohteisiin.
Näissä kuntien investoinneissa on jo pitkään ollut suuri virhe. Kun kunta on tehnyt investointipäätöksen, niin päätöksen pohjalta kunnat pyytävät tarjouksia, ja aina kunta valitsee halvimman mahdollisen. Tässä piilee kuntien taloudenpidon suurin virhe.
Koska nämä urakoitsijat ja tarjoajat tietävät, että kun he voittavat halvimmalla tarjouksella urakan itselleen, niin ei kunta sitä projektia voi keskenkään jättää. Kunnat maksavat lisää niin kauan, kunnes projekti on valmis.
Kuntien päättävien elinten ei siis koskaan pitäisi hyväksyä halvinta tarjousta, jos se eroaa muista tarjouksista kymmeniä prosentteja. Tällainen halvimman tarjouksen hyväksyminen tulee kunnille ja sitä kautta myös veronmaksajille erittäin kalliiksi.
Tämän johdosta kunnilla pitää olla myös omia viranhaltijoita, joilla on suuri ammattitaito ja asiantuntemus keskustella kuntien urakkatarjouksista niin konsulttien kuin tarjouksia jättävien yritysten johdon kanssa. Näitä kuntien ammattihenkilöitä pitää kuunnella kuntien päättävissä elimissä, kun päätöksiä tehdään.
Nämä ammattitaitoiset kuntien viranhaltijat tulevat säästämään kuntien verotuloja, koska he näkevät, mikä on kuntalaisten etu. Kuntien taloudellinen etu on, että kuntien investoimat projektit tehdään kerralla kuntoon aikataulujen mukaan.
Pertti Leppänen
Lieto
