Lukijoilta

Tervetuloa länteen, Andrei

Marttiina Sairanen
Työperäinen hyväksikäyttö on laaja ja pitkäaikainen ilmiö, josta on valitettavasti esimerkkejä Turustakin, sanoo kirjoittaja.
Työperäinen hyväksikäyttö on laaja ja pitkäaikainen ilmiö, josta on valitettavasti esimerkkejä Turustakin, sanoo kirjoittaja.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö Suomessa nousee otsikoihin silloin tällöin lähinnä tutkivan journalismin ansiosta esimerkiksi Turun Sanomissa, Helsingin Sanomissa (5.7.) ja Ylellä (22.6.). Tapaukset eivät yllätä minua.

Työperäinen hyväksikäyttö on laaja ja pitkäaikainen ilmiö, jota esiintyy lähes kaikilla ammattialoilla ja kaikissa maissa. Sen vakavin muoto on työperäinen ihmiskauppa ja lievempiä muotoja esimerkiksi työsyrjintä ja kiskonta.

Ulkomaalainen työntekijä on suuremmassa vaarassa joutua työssään hyväksikäytetyksi kuin suomalainen. Tapahtuneesta hyväksikäytöstä on paljon sekä tutkimus- että kokemusperäistä tietoa ainakin jo vuodelta 2005, aluehallintovirastojen tarkastuskertomuksista väitöskirjoihin.

Esimerkiksi Turun telakalla jo edellisen omistajan aikana esiin tuoduista alipalkkaustapauksista nousi laaja kohu, ja asiaan perehtyneenä virkamiehenä jouduin mediasirkuksen kohteeksi. Myös harmaan talouden toimijat ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttäjät närkästyivät siitä, että alipalkkaus tuli päivänvaloon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Valtio ryhtyi toimenpiteisiin: säädettiin tilaajavastuulaki, ja veronumero tuli pakolliseksi rakennusalalla. Eduskunta myönsi rahoitusta harmaan talouden vastaiseen kamppailuun. Työsuojeluviranomaisille annettiin mahdollisuus perustaa virkoja tilaajavastuun ja ulkomaisen työvoiman käytön valvontaan.

Toimet eivät ole olleet riittäviä. Oman kokemukseni mukaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö rehottaa enemmän kuin koskaan teollisuudessa, maataloudessa ja palvelualoilla. Rakennusala on lainsäätäjän ja ammattiliiton toiminnan ansiosta siistiytynyt todella paljon.

Hyväksikäytön vastustaminen on edelleen muutaman tulisielun harteilla.

Eri viranomaisten yhteistyö ei toimi saumattomasti, asenteet eivät vieläkään ole kohdillaan ja hyväksikäytön vastustaminen on edelleen muutaman tulisielun harteilla.

Meillä on nyt maassa sellainen hallitus, jolla on toivottavasti halua ja kykyä puuttua tähän laajaan ja ikävään ilmiöön. Me toivotamme ulkomaalaisen työvoiman tervetulleeksi Suomeen, mutta kunnollisilla ehdoilla.

Mahdollisia lainsäädäntömuutoksia suunnitellessa pitää kuunnella niitä erinomaisia asiantuntijoita, joita meillä Suomessa onneksi on. Pelkästään hallinnollisten maksujen määrääminen ei poista ongelmaa, koska maksut ovat todennäköisesti niin pieniä, etteivät ne vaikuta harmaan talouden toimijoihin.

Lakimuutosten ja tehostetun viranomaisyhteistyön lisäksi tarvitaan hyväksikäytön havaitsemiseen ja estämiseen perehdyttävää koulutusta suomalaisilla työpaikoilla, jotta liian pienistä palkoista, ylipitkistä työajoista ja epäinhimillisistä asumis- ja työolosuhteista päästään vähitellen eroon.

Kristiina Linna

Alue- ja järjestöasiantuntija, SAK Turku

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
vexi
Ovatko hyväksikäyttäjät suomalaisia vai itsekin ulkomaalaisia?
Maataloutta tietenkin lukuunottamatta on muodostunut sellainen käsitys, että alipalkkaa saavat ulkomaalaiset työntekijät ovat pääsääntöisesti täällä toimivien ulkomaalaisten (omanmaalaistensa) alihankkijafirmojen palveluksessa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Ovatko hyväksikäyttäjät suomalaisia vai itsekin ulkomaalaisia?
Vai on sellainen käsitys muodostunut. Ei muuten päde ainakaan rakennusalalla eikä uskoakseni useinkaan esim. siivousalalla. Mitä merkitystä sillä oikeastaan on, minkä maalainen yrittäjä alun perin on? Suomessa on noudatettava Suomen lakeja, oli syntynyt missä tahansa. Jos ei noudateta, sille on tehtävä jotain, oli yrittäjä syntynyt missä tahansa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Ovatko hyväksikäyttäjät suomalaisia vai itsekin ulkomaalaisia?
Ravintola-alalla käsittääkseni enemmistö on muita kuin kantaväestöön (tai mikä milloinkin on hyväksyttävä nimitys paljasjalkaisille suomalaisille) kuuluvia työnantajia. Suomen kieli kuuluu olevan syy siihen, kun ei ymmärrä.
Mikä ainakin marjanviljelijöiden ja marjanpoimittajien kohdalla on ontuva selitys.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.