Lukijoilta

Suomi vahvemmin kiinni EU:n liikennerahoihin ja -politiikkaan!

Kirjoittajan mukaan Suomen pitäisi olla kärppänä Euroopan unionin liikennerahoitushauissa.
Kirjoittajan mukaan Suomen pitäisi olla kärppänä Euroopan unionin liikennerahoitushauissa.

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan lainsäädäntöä, joka viitoittaa vuosiksi eteenpäin eurooppalaisia liikenneverkkoja (TEN-T). Osaltaan tämä myös määrittää sitä, mitä Suomessa tehdään.

Nyt on oikea aika kysyä, mitä Suomi on ja saavuttanut ja vielä tärkeämpää: mitä Suomi haluaa uudelta lainsäädäntöehdotukselta.

Tanskan ja Ruotsin yhdistävä silta on hieno esimerkki siitä, kuinka Euroopan valtioita on nivottu yhteen ja sisämarkkinoiden toimintaa helpotettu infran avulla. Junayhteyden nopeuttaminen viidestä tunnista alle kolmeen tuntiin Madridin ja Barcelonan välillä toteutettiin myös TEN-T -rahoituksen avulla.

Suomen valtion saamiset liikenteen EU-rahoituksesta ovat olleet lehmän hännän tavoin laskevia ja rahoitusmahdollisuuksia ei ole pystytty hyödyntämään. 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on ladattu paljon odotuksia, ja Suomen EU-rahoitusmahdollisuuksien kasvattamisen on oltava luonnollinen osa suunnitelmaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ensi vuonna käynnistyvän budjettikauden rahahanat Brysselistä aukeavat ensi vuoden alussa. Siihen mennessä meillä pitää olla liikennehankkeita, joiden rahoituksen on oltava uskottavalla pohjalla. Suunnittelun on oltava hakuvaiheessa niin pitkällä, että meillä on takeet hankkeiden onnistumisesta.

Jos tuleva pääpotti rahoituksen osalta kohdistuu rautatieverkoston kehittämiseen, onko Suomella halua ja valmiutta linkittää omat hankkeensa niin, että niihin saadaan hyödynnettyä myös EU-rahoitusta?

Tilannetta, jossa Ruotsi sai raideliikenteen kehittämiseen 153 miljoonaa euroa ja Suomi 18 miljoonaa kuluvalta EU-rahoituskaudelta, ei ole syytä toistaa.

Ruotsi sai raideliikenteen kehittämiseen 153 miljoonaa euroa ja Suomi 18 miljoonaa.

Viimeinen haku tämän kauden budjetista avautuu vielä tämän vuoden aikana. Onko turhaa unelmointia, että siihen tulisi hakemuksia myös Suomesta?

Rahoituksen lisäksi TEN-T -politiikka on paljon muutakin. Ydinkysymys on, mitä Suomi haluaa siltä. Jos lähtökohta on nykyisen verkon säilyttäminen, millä työkaluilla asiat taotaan oikeaan asentoon? Nykytasoisena ydinverkko Suomessa ei täytä asetettuja laatuvaatimuksia sovittuun aikarajaan vuoteen 2030 mennessä.

Suomella ei tällä hetkellä ole selkeitä suunnitelmia sen osalta, kuinka asetetut vaatimukset tullaan täyttämään. Sen lisäksi, että nykyinen verkko säilytettäisiin, kysymys kuuluu: onko Suomella kunnianhimoa vaikuttaa tulevaan uudistukseen?

Suomen kaltaiselle reuna-alueen jäsenvaltiolle eurooppalainen liikenneverkko on hyvin merkityksellinen. Turvallisten ja korkealaatuisten liikenneyhteyksien avulla voimme kehittää yhteismarkkinoita, parantaa EU:n kilpailukykyä ja kiinnittää Suomen vahvemmin muuhun Eurooppaan.

Rail Baltica on hyvä esimerkki siitä, kuinka liikenneyhteyksien lisäksi TEN-T -politiikalla edistetään investointeja kasvun ja työpaikkojen luomiseksi. Se on kuuden miljardin hanke, jolla luodaan työpaikkoja, osaamista ja alueen kilpailukyvyn nostoa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Olisikin syytä tarkastella uudelleen Suomen linjauksia Rail Balticaan osallistumisesta ja antaa suomalaisille yrityksille työtä ja kasvun mahdollisuuksia yhdessä Euroopan suurimmista rakennusprojekteista.

Päivi Wood

Johtava asiantuntija, liikenne- ja elinkeinopolitiikka

Keskuskauppakamari

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Ari Hyvönen
Miksi pitäisi?
Vihervasemmiston tavoite on lopettaa kaikki liikkuminen maassamme joten mihinkään investointeihin liikenteeseen ei ole tarvetta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.