Lukijoilta

Leif Erikson ehti roimasti ennen Columbusta

Kirjoituksen "Rasismin perintöä yritetään nyt riisua jalustaltaan" (TS 27.6.) kuvatekstissä lukee, että "1400-luvulla ensimmäisenä eurooppalaisena Amerikkaan saapuneen Christopher Columbuksen patsas Bostonissa menetti päänsä...". Myytti Columbuksesta ensimmäisenä Amerikkaan saapuneena eurooppalaisena näyttää elävän sitkeästi, vaikka parempaakin tietoa on saatavilla.

Tutkijat näyttävät olevan yhtä mieltä siitä, että ensimmäinen nimeltä tunnettu eurooppalainen, joka astui Pohjois-Amerikan mantereelle, oli islantilais-norjalainen tutkimusmatkailija Leif Erikson. Leifin isä Erik Punainen puolestaan oli perustanut Grönlantiin ensimmäisen norjalaisen siirtokunnan.

Myytti Columbuksesta ensimmäisenä Amerikkaan saapuneena eurooppalaisena näyttää elävän sitkeästi.

Sattumoisin juuri Bostoniin pystytettiin vuonna 1887 maailman ensimmäinen julkinen patsas Leif Eriksonin kunniaksi. Patsaassa lukee riimukirjoituksen lisäksi englanniksi: "Leif the Discoverer, Son of Erik, who sailed from Iceland and landed on this continent, AD 1000."

On sinänsä hiukan hassua, että ihmisten asuttaman mantereen voi "löytää".

Kari Suomi

professori emeritus

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ratamo
Näkökulma huomioon
Vaikka Erikinpoika ensin Amerikassa kävikin, tämä on lopulta mielestäni aika vähämerkityksistä. Kolumbuksen (suomeksi K:lla, alkup. Colombo) retket johtivat maailmanhistoriaa määrittäviin tapahtumiin, viikinkien matka taas jäi eurooppalaisilta unohduksiin.

Mantereen ”löytämisessäkään” ei ole mitään hassua. Vaikka Amerikassa ihmisiä asuikin, näiden ihmisten tieto itsestään ei millään taialla siirtynyt Eurooppaan. Kastilialaisten ja muidenkaan eurooppalaisten näkökulmasta Amerikkaa ei siis ollut olemassa, vaan jonkun se piti löytää (tai sitten intiaanien olisi pitänyt löytää Eurooppa).

Tällaiset latteudet kertovat minusta kaikkitietävän nykyihmisen jälkiviisaudesta ja globaaliharhasta, jossa ei oikein osata asettua erilaisten ihmisten tilanteisiin. Siihenkin tilaan pääseminen on vaatinut elettyä menneisyyttä. Nykyään katsantokanta on usein näennäisen globaali, mutta käytännössä kuitenkin vain katsojan oma. Elämme kaikki siinä samassa maailmassa jota tarkastelemme, joten kukaan ei voi olla täysin objektiivinen. Pyrkimys ainakin yrittää ymmärtää erilaisia katsantokantoja ja tilanteita kykenisi vähentämään juuri näitä nykyisiä skismoja.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Näkökulma huomioon
Jaa. No kiinalaisissa historiankirjoissa stten varmaan kerrotaan, kuka (kiinalainen!) ja koska ensmmäisenä löysi Euroopan, eteläamerikkalaisissa historiankirjoissa kuka (eteläamerikkalainen!) ensimmäisenä ja koska löysi Australian, Australian historiankirjoissa taas, kuka (australialanen!) löysi Pohjois-Amerikan ja koska jne. Eri katsantokantoja!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ratamo
Vast: Näkökulma huomioon
En oikein tiedä, mihin pyrit tällä. Oletko lukenu kiinalaisia historiankirjoja? Kiinalaisten uskoisi olevan kiinnostuneempia esim. Zheng Hen kuin da Gaman tai vaikka Nordenskiöldin retkistä, vaikka Mao kiinalaisten yhteyden historiaansa yrittikin katkaista.

Etelä-Amerikan ja Australian nykyiset kulttuurit taas ovat etupäässä eurooppalaisten pistokkaista versonneita, eivät esim. Inkavaltakunnan työn jatkajia, joten näkökulma on sen mukainen. Silti australialaiset eivät voineet ”löytää” Amerikkaa, koska sinne muuttaneet eurooppalaiset tunsivat sen jo, ja aboriginaalit kuulivat Amerikasta eurooppalaisilta. Ei kukaan puhuisi Kolumbuksesta Amerikan löytäjänä, jos Pohjois-Amerikan intiaanit olisivat seilanneet Espanjaan ensin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.