Lukijoilta

Yhtenäinen EU on Suomen etu – siksi elvytys on tarpeen

EPA/Olivier Hoslet
Kirjoittajan mukaan yhteisellä talouselvytyksellä on vahva tuki EU:ssa, myös suomalaisten meppien keskuudessa.
Kirjoittajan mukaan yhteisellä talouselvytyksellä on vahva tuki EU:ssa, myös suomalaisten meppien keskuudessa.

Euroopan komission esittelemä 750 miljardin euron elvytyspaketti on saanut Suomessa varovaisen vastaanoton. Maan hallitus on korostanut, että sellaisenaan pakettia ei voi hyväksyä.

Kotimaassa keskustelu on toistaiseksi keskittynyt lähinnä siihen, miten rahaa kerätään ja kuinka paljon. Komission ehdottama 750 miljardia euroa perustuu ennusteisiin EU-maiden talouskehityksestä ja elvytyksen tarpeesta. Suomen hallitus on halunnut vetää summaa alemmaksi, mutta ei ole kertonut, kuinka paljon.

Jopa paketin kokoa ja rakennetta tärkeämpää on kuitenkin se, miten raha käytetään. Suomi ottaa tänä vuonna lähes 19 miljardia euroa lisää velkaa, jota kutsutaan niin ikään elvytykseksi. Mutta onko se aidosti elvytystä?

Jotta nyt otettavalla velalla voitaisiin luoda edellytykset tulevaisuuden kasvulle, on investoinnit tehtävä oikein. Varoja on ohjattava tukemaan talouden siirtymää kohti digitaalista ja hiilineutraalia tulevaisuutta, uusiin innovaatioihin, tutkimukseen ja merkittäviin infrastruktuuri-investointeihin, kuten nopeisiin raideyhteyksiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikka hallituksen esityksistä löytyy näitäkin kohteita, löytyy sieltä myös paljon muuta, eli juoksevien menojen rahoittamista ja uutta syömävelkaa. Siihen Suomella ei olisi varaa.

Kotimaisen elvytyksen lisäksi tarvitsemme yhteiseurooppalaista elvytystä. Suomen suurimpiin kauppakumppaneihin kuuluva Saksa on hoitanut talouttaan normaalioloissa vastuullisesti, joten sillä on nyt varaa elvyttää. Niin Saksa myös tekee, yhteensä 1200 miljardilla eurolla. Se on iso asia myös Suomelle.

Kaikki EU-maat eivät kuitenkaan pysty samaan. Monella maalla pääosin 1900-luvun lopulla kerätty velkataakka on liian suuri, jotta uutta velkaa voitaisiin enää juuri ottaa. Monella Etelä-Euroopan maalla velkatasot lähentelevät akuutin pandemiakriisin seurauksena jo samoja lukuja kuin Kreikalla finanssi- ja eurokriisin aikaan.

Silloin ei enää puhuta uusista investoinneista, vaan selviämisestä. Markkinoiden luottamus valtion velanhoitokykyyn on koetuksella.

Erikokoisten elvytyspakettien myötä riskinä on niin sanottu kahdentahtinen elpyminen. Jos Etelä-Eurooppa ajautuu pitkään lamaan tai matalan kasvun aikaan, säteilee se koko euroalueelle, myös Suomeen. Vaikka onnistuisimme elvyttämään kotimaista kysyntäämme, pienenä avotaloutena olemme riippuvaisia viennistä, eli maailmankaupan ja erityisesti EU:n sisämarkkinoiden kasvusta.

Jopa paketin kokoa ja rakennetta tärkeämpää on se, miten raha käytetään.

Investointien vauhdittumisella on taloudellemme iso merkitys, koska lähes 60 prosenttia Suomen viennistä suuntautuu Euroopan sisämarkkinoille, ja koska investointihyödykkeet muodostavat tästä leijonanosan.

Menestyvällä Euroopalla on Suomen kannalta myös taloutta laajempia vaikutuksia. EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä asema osana vahvaa unionia ovat Suomen kansainvälisen aseman kulmakiviä. Niiden murentumisella olisi vakavia vaikutuksia Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen asemaan yhä epävakaammassa maailmassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Euroopan parlamentissa eurooppalaisella elvytyksellä on vahva tuki. Sen keskeisten elementtien puolesta ovat jo äänestäneet liki kaikki suomalaiset europarlamentaarikot, vaikka mielipidepalstoilla ajoin toisin väittävätkin. Tämä jakauma on hyvä, koska yhteisen kannan löytyminen on Suomen etu.

Next Generation EU -nimeä kantavassa paketissa on kuitenkin lukuisia yksityiskohtia, jotka vaativat jatkoneuvotteluja. On hyvä, että komissio haluaa suunnata investoinnit hiilineutraaliuden ja digitaalisen talouden edistämiseen, ja vieläpä paljon vahvemmin, kuin mihin oma hallituksemme on sitoutunut. Tämä tukee Euroopan kestävää kasvua ja kilpailukykyä.

Kesän aikana vääntöä käydään siitä, millä ehdoilla EU-rahoitusta voi saada ja mikä on suorien tukien ja lainojen suhde. Ratkaistavana on myös joukko juridisia ongelmakohtia, kuten se, miten ja millä ehdoilla yhteistä lainarahaa voidaan ottaa.

Suunnitelmassa komissio valtuutettaisiin ottamaan lainaa EU-budjettia vastaan. Tuo summa maksettaisiin takaisin vuoteen 2058 mennessä, mutta sillä rahoitettaisiin EU:n yhteistä elvytystä tulevien vuosien aikana.

Oma parlamenttiryhmäni EPP pitää ehdottoman tärkeänä, että samassa yhteydessä päätetään myös siitä, miten tuo takaisinmaksu tapahtuu.

Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko (kok)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Ari Hyvönen
Niin, siis kenen etu?
Yhtenäinen eu on Saksan ja Ranskan etu koska Brysselin kautta ne saavat holtittomasti/tarkoituksella maksukyvyttömille maille antamansa lainat korkojen kera. Kuten esim Saksan Kreikanlainat ja Jutan vakuudet. Lisäksi eu on tietenkin Henna Virkkusen etu koska rahaa juoksee palkkapussiin varsin mukavasti ja erinomaisen mukavasta työstä. Muita etuja eu:sta on tosi vaikea keksiä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Simpson
Velkaa ja velan päälle velkaa
Koronasta johtuen on Suomi ja nyt myös EU velkaantumassa ennennäkemättömällä tavalla. Korona tukeen on tietenkin kotimaassa hyvät perusteet. Kuitenkin Suomen kuin Eu tasolla pistää miettimään kuinka kauan tämä Korona tilanne tulee kestämään ja koska seuraava"Korona"seuraa nykyistä ja mistä silloin jälleen lainaa saadaan ja miten niitä sitten pystytään maksamaan. Totuus on viime aikoina on ollut, että erilaisia kriisejä tulee nopeammin kun lainoja maksetaan.
Miettimään myöskin pistää, että otetaanko varsinkin Eu-tasolla koronan varjolla lainaa aivan muista syistä.

Joidenkin mielestä ei hätää koska heidän mielestään lainoja ei tarvitse maksaa takaisin. Ehkä niin mutta seuraamuksensa on silläkin, kun valtiota alkavat johtamaan muuta kuin suomalaiset.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Paavo Manninen
Vast: Velkaa ja velan päälle velkaa
"... ei hätää koska...lainoja ei tarvitse maksaa takaisin,"

Moni talouden asiantuntija on ollut tuota mieltä: lainoja valtioiden ei tarvitse maksaa takaisin koskaan. Mutta kyllä minua ihmetyttää siinä tapauksessa se, miksi sitten annetaan ongelmamaille silkkaa rahaa vastikkeettomasti. Miksi ei lainaa? Siksikö, koska ne joutuvat maksamaan lainastaan enemmän kuin taloutensa hyvin hoitaneet. Mutta tässähän EU voisi kuitenkin auttaa niin, että lainarahan hinta pysyisi kohtuullisella tasolla.

Yhdyn Halla-Ahon käsitykseen, että rahan antaminen vastikkeetomasti ei saa ongelmamaita korjaamaan vinoutunutta talouttaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.