Lukijalta: Korona on väärä hälytys – Saksassakin jo epäillään, että torjuntatoimet ovat itse tautia tuhoisampia

Tällaisen uutisen voisi kuvitella lukevansa vuonna 2050: ”Viime tiistaina pahkavirtalaisen vanhuksen keittiön ikkunasta alkoi tupruta savua. Naapuri teki hälytyksen, ja puolen tunnin kuluttua saapui palokunta. Tällä välin oli kuitenkin selvinnyt, että kyse oli vain liian pitkäksi aikaa hellalle jääneestä ruoasta, ja hälytys oli turha. Robottipalomiesten ohjelmasta oli kuitenkin unohtunut hälytyksenperuutusalgoritmi. Siksi ne ruiskuttivat koko asunnon täyteen sammutusvaahtoa ja aiheuttivat valtavan vahingon.”

Monien mielestä näin hullua ei voi tapahtua edes tulevaisuuden täysautomatisoidussa digiyhteiskunnassa. Saksan sisäministeriön korkea virkamies Stephan Kohn väittää kuitenkin, että elämme jo tällaisessa dystopiassa – uutisen kaltainen tapahtuma on sattunut tänä vuonna, vieläpä globaalissa mittakaavassa.

Kohnin mukaan koronakriisi on maailmanlaajuinen väärä hälytys. Sitä ei purettu, koska pandemiavalmiussuunnitelmissa oli unohtunut miettiä, miten väärä hälytys todetaan ja tarpeettomat toimenpiteet lopetetaan.

Kohn on työskennellyt KM4-osastolla, jonka tehtävänä on organisoida yhteiskunnan kriittisten rakenteiden suojelua kriiseissä. Osasto on velvoitettu ottamaan oma-aloitteisesti kantaa ja tekemään kriisivalmiutta koskevia ehdotuksia.

Kohn kirjelmöi esimiehelleen ja myös suoraan sisäministerille havaitsemastaan väärästä hälytyksestä. Koska reaktiota ei tullut, hän kirjoitti asiasta 93-sivuisen muistion ”Coronakrise 2020 aus Sicht des Schutzes Kritischer Infrastrukturen”, eli ”Koronakriisi 2020 yhteiskunnan kriittisten rakenteiden suojelun näkökulmasta”. Sen hän lähetti koronakriisin johtoryhmälle, liittokanslerin virastoon ja osavaltiohallituksille.

Kun muistio vuosi julkisuuteen, siitä nousi skandaali, jota on puitu valtamediassa ja liittopäivillä.

Muistion mukaan koronan aiheuttama kuolleisuus ei ole suurempi kuin monien maailmaa aiemmin kiertäneiden virusten. Esimerkiksi vuosien 2017–2018 influenssaepidemia tappoi puolitoista miljoonaa. Koska korona ei ole rutto, rankkojen torjuntatoimien aiheuttamat oheisvahingot ihmishengissä mitattuna ylittävät itse viruksen vaikutuksen moninkertaisesti.

Konsultoimalla kymmentä eri alojen asiantuntijaa Kohn keräsi alustavia arvioita negatiivisista vaikutuksista:

Sairaaloiden valmistautuminen toteutumattomaan koronapotilaiden vyöryyn on johtanut leikkausten lykkäämiseen, ja seurauksena Saksassa kuolee 5000–125 000 ihmistä. Vertailun vuoksi, virallisen tiedon mukaan Saksassa on kuollut koronaan kesäkuun alkuun mennessä 8800 henkilöä. Lisäksi lykätyt syöpä- ja sydäntautihoidot johtavat tuhansiin ylimääräisiin kuolemiin – kroonisesti sairaiden hoidon heikkenemisen arvioidaan tappavan 3500 ihmistä. Moni kuolee sydänkohtaukseen, koska ei hakeudu ajoissa sairaalaan. Myös psyykkiset häiriöt yleistyvät. Elinolosuhteiden huononeminen ja työttömyys lisäävät itsemurhia, ja myös perheväkivalta lisääntyy.

Kaikki nämä vaikutukset eivät näy heti, vaan tulevat esiin vuosien kuluttua. Olennaista raportin mukaan on se, että koronatoimet ovat monella tavalla heikentäneet tai lamauttaneet erittäin monimutkaisen yhteiskunnan toimintoja. Siksi Saksan valmius reagoida johonkin todella vakavaan uhkaan on vähentynyt ja yhteiskunnan haavoittuvuus kasvanut.

Kaikesta huolimatta kriisinhallintakoneisto jatkoi pyörimistään, koska ”se ei pitänyt sisällään mitään ilmaisinta, joka olisi automaattisesti lopettanut hälytyksen ja johtanut toimenpiteiden välittömään keskeytykseen heti, kun pandemiavaroitus osoittautuisi vääräksi hälytykseksi tai kun havaittaisiin, että oheisvahingot uhkaavat tulla suuremmiksi”. Kuolemaa tuottava kriisin hallinta on siis saanut jatkua.

Raportin mukaan nyt olisi ”perustettava uusi kriisihallinto torjumaan automatisoidun ja valvonnasta karanneen pandemiakriisihallinnon aiheuttamia vaaroja”.

Olli Tammilehto