Lukijoilta

Tiede ja koulutus on säilytettävä ilmaisina ja avoimina kaikille – lukukausimaksuista on ikäviä esimerkkejä maailmalla

Ari-Matti Ruuska
Kirjoittajien mielestä lukukausimaksut muuttaisivat korkeakoulujen rahoituksen entistäkin epävakaammaksi tulevaisuudessa.
Kirjoittajien mielestä lukukausimaksut muuttaisivat korkeakoulujen rahoituksen entistäkin epävakaammaksi tulevaisuudessa.

Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi asiantuntijapaneelilta raportin, jossa pyrkimys oli kartoittaa koronaviruksen aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia ja esitellä ratkaisuvaihtoehtoja esitettyihin ongelmiin. Asiantuntijaryhmän jäsenistöön kuuluivat muiden muassa Nobelisti ja taloustieteilijä Bengt Holmström, professori Roope Uusitalo ja ekonomisti Sixten Korkman. Ryhmää johti työelämäprofessori Vesa Vihriälä markkinaorientoituneesta ajatuspaja Etla:sta (Yle 8.5.).

Ryhmälle annetun tehtävänannon mukaan selvitettävänä oli, miten Suomi pääsee talouskriisin ylitse koronan jälkeisessä yhteiskunnassa. Suositusten joukossa mainittiin "kohtuullisten" lukukausimaksujen tuominen osaksi suomalaista korkeakoulujärjestelmää.

Ulkomaiset huippuyliopistot Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa, joissa lukukausimaksut ovat arkipäivää, ovat joutuneet syviin taloudellisiin ongelmiin juurikin koronaviruksen aiheuttamien poikkeustoimien aikana. Iso-Britanniassa ennusteiden mukaan korkeakoulusektori häviää 2,3 miljardia euroa pelkästään menetettyjen lukukausimaksujen muodossa ja uhattuna on 30 000 korkeakoulusektorin työpaikkaa (The Guardian 23.4.).

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhdysvalloissa Financial Times julistaa "korkeakoulukuplan" puhjenneen koronaviruksen johdosta ja paljastaneen järjestelmän haavoittuvuuden. Tämä johtuu vuosien varrella jyrkästi kasvaneista lukukausimaksuista, arvottomista tutkinnoista sekä riskialttiista sijoituksista, joita ovat tehneet niin yliopistot itse kuin hallituskin (Financial Times 21.4. ja 26.4.).

Australiassa vuorostaan korkeakoulujärjestelmä on ollut kriisissä 1980-luvulta lähtien johtuen poliittisista uudistuksista, joita ennen korkeakoulutus oli maksutonta. 1980-luvun jälkeen suuri osa korkeakoulutuksen kustannuksista on siirretty yksilöille. Tämä siirto perusteltiin luomalla illuusio, jossa otettu valtion takaama laina lukukausimaksujen kattamiseksi nähdään sijoituksena tulevaisuuden kohonneeseen tulotasoon. Tämä mahdollisti uudistusten poliittisen läpiviennin.

Nyt valtio joutuu tarjoamaan hätärahoitusta korkeakouluille, jotka joutuvat irtisanomaan arvioiden mukaan 16 prosenttia henkilöstöstään (ABC 11.4.).

Oma keskustelunsa on valtion takaamien opintolainojen alhainen takaisinmaksuprosentti kyseisissä maissa.

Edellä mainittuja esimerkkejä yhdistää se tosiasia, että alussa järjestelmään esiteltiin "kohtuulliset" lukukausimaksut. Niiden sallimisen jälkeen maksut ovat kuitenkin nousseet vuosi vuodelta ja johtaneet tilanteeseen, jossa korkeakoulut ovat tulleet yhä riippuvaisemmiksi kerätyistä maksuista varmistaakseen rahoituksensa.

Jatkuvasti nousevat lukukausimaksut ovat tehokkaasti rajanneet suuren osan väestöä korkeakoulupalveluiden ulkopuolelle jähmettäen sosiaalista liikkuvuutta. Lisäksi ne ovat muuttaneet koulutuksen vaihdannanalaiseksi hyödykkeeksi ja johtaneet korkeakoulujen hallintomallien muuttamiseen yritysten kaltaisiksi.

Korkeakoulujen markkinointibudjetit vievät yhä suuremman osan yliopistojen rahoituksesta ja ovat välttämättömiä uusien maksukykyisten opiskelijoiden houkuttelemiseksi. Tämän ei tule olla tiedon tuottamiseen ja levittämiseen erikoistuneiden instituutioiden ydintoimintaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikuttaakin siltä, että asiantuntijapaneelin ehdotus lukukausimaksuista on osa suurempaa ideologista kamppailua siitä, kenen tulee rahoittaa oikeus koulutukseen: opiskelijan yksilönä vai yhteiskunnan kollektiivisesti.

Työryhmän suositus lukukausimaksuista ei tarjoa vastausta TEM:in kysymyksenasetteluun, vaan esittelee tavan muuttaa korkeakoulujen rahoitus entistäkin epävakaammaksi tulevaisuuden varalle.

Suomen menestys on kansainvälisesti tunnustettu sen demokraattisen ja korkeatasoisen ilmaisen koulutuksen aikaansaannokseksi. Tämä on hyvä kehityskulku, jota pitää jatkaa.

Koronaviruksen jälkeinen yhteiskunta vaatii luovia ratkaisuja, ei ummehtuneita malleja historiasta, joilla saattaa olla jopa kielteisiä vaikutuksia demokraattisille ja kestäville yhteiskuntaprojekteille.

Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle on 100-vuotisjuhlaansa viettävän Turun yliopiston iskulause, joka muistuttaa meitä siitä, miten yliopisto Turussa muiden yliopistojen joukossa perustettiin kollektiivisesti rahoitettuna.

Säilyttäkäämme tiede ja koulutus ilmaisena ja avoimena kaikille.

Juho Aalto

oikeustieteen tohtorikoulutettava

Turun yliopisto

Aleida Luján Pinelo

oikeustieteen tohtorikoulutettava

Turun yliopisto

Daniela Alaattinoğlu

OTT, erikoistutkija

Turun yliopisto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.