Lukijoilta

Oppivelvollisuuden laajentaminen ei estä nuorten syrjäytymistä

Näyttää siltä, että oppivelvollisuusikä nousee 18 ikävuoteen. Arvioiden mukaan lakiuudistuksen uskotaan tuovan satojen miljoonien säästöt nuorten työllisyysasteen noustessa neljä prosenttia. Niin ikään mielipidekirjoittajan mukaan nykyinen 9-vuotinen peruskoulu ei vastaa nykymaailman vaatimuksia (Eeva-Johanna Eloranta, TS. 12.5).

Olen samaa mieltä, että peruskoululla on ja olisi ollut itsetutkiskelun paikka jo pitkään. Esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidossa trendi on ollut laskeva, liian moni nuori voi huonosti ja pojat "amikseen", tytöt lukioon -koulutuspolun sukupuolittuminen on jo yleisesti hyväksytty "uusi normaali".

Mutta missä piilevät koulutuksesta putoamisen ja sen myötä syrjäytymisen juurisyyt?

Tyvestä puuhun noustaan, sanotaan, ja kysynkin; miten oppivelvollisuuden pidentäminen ratkaisee ongelman nimenomaan niiden nuorten osalta, jotka eivät jaksa lukuisista eri syistä viedä nykyistä yhdeksääkään peruskouluvuotta onnistuneesti päätökseen?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jos esimerkiksi nuoren akateemiset taidot eivät yllä peruskoulun päättyessä lähellekään keskitasoa, niin miten yhden vuoden lisäys oppivelvollisuuteen voisi paikata vuosien saatossa syntynyttä ongelmaa?

Luonnehtisin oppivelvollisuuden pidentämispäätöstä pyrkimykseksi yli siitä, missä aita on matalin, mitenkään vähättelemättä jo ongelmissa olevien nuorten tukijärjestelmän kehittämisen välttämättömyyttä.

Miten yhden vuoden lisäys oppivelvollisuuteen voisi paikata vuosien saatossa syntynyttä ongelmaa?

Lapsissa on kansakunnan tulevaisuus. Riskit, jotka indikoivat nuoren koulupudokkuutta ja sen myötä ongelmia elämän monella osa-alueella ovat havaittavissa jo varhain: perheen ongelmien kasaantuminen (sairaudet, työttömyys, perheen sisäiset ristiriidat), yli sukupolvien siirtyvä huono-osaisuus, laaja-alaiset oppimisvaikeudet jne. Kaikki nämä yhdessä tai erikseen saattavat johtaa myös kiusaamisen ja syrjimisen kohteeksi joutumiseen koulussa, mikä on pilannut aivan liian monen nuoren elämän.

Mielestäni oppivelvollisuusiän kasvattaminen ei ole ratkaisu muun muassa edellä luettelemieni ongelmien ennaltaehkäisyyn. Resurssit pitääkin ohjata entistä tehokkaammin tasokkaaseen varhaiskasvatukseen sekä matalan kynnyksen omaavan oppilashuoltoryhmän ja asuinalueesta riippumattoman perus- ja erityisterveydenhuollon palveluihin, jossa oleellista on tiivis ja velvoittava yhteistyö kodin, eri viranomaistahojen ja koulun välillä.

Alati muuttuvassa maailmassa työelämän vaatimukset elävät ja ovat vaikeasti ennustettavissa, mutta lasten perustarpeet kaikessa yksinkertaisuudessaan eivät muutu: heille riittää hyvän elämän eväiksi turvallinen kasvuympäristö, rakastavien läheisten ihmisten läsnäolo ja huolenpito.

Jari Sinkkosen mukaan "Ei haittaa, vaikka välillä olisi vähän tylsääkin"!

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hannu Kreivilä

KM

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.