Lukijoilta

Koronakeskustelussa pitäisi erottaa toisistaan arvot ja tieteellinen tieto

Riitta Salmi
Media ei useinkaan tee eroa tutkimustiedon ja asiantuntija-arvion välillä, toteaa kirjoittaja.
Media ei useinkaan tee eroa tutkimustiedon ja asiantuntija-arvion välillä, toteaa kirjoittaja.

Korona-aiheista tiedejournalismia rakennetaan vastakkainasettelujen varaan. Asiantuntijalausunnon vastapainoksi etsitään eriävä mielipide. Tällä tavoin artikkeleihin saadaan tarinallista jännitettä.

Tiedejutuissa sovelletaan politiikkauutisoinnista tuttua kaavaa, jossa tasapainotellaan kahden eri näkemyksen välillä. Usein tulee vaikutelma, että tiedejuttuihin rakennetaan vastakkainasettelu silloinkin, kun sitä ei ole.

Tieteessä ei ole kyse mielipideasioista. Luonnontieteissä ei ole sellaisia koulukuntaristiriitoja kuin vaikka joissakin yhteiskuntatieteissä. Eriävät näkemykset johtuvat siitä, että vielä ei tiedetä tarpeeksi ja ainakin osa tutkijoista on väärässä.

Toimittajalla tai keskivertolukijalla on harvoin valmiuksia selvittää, mikä on paras näkemys. Asia punnitaan tiedeyhteisön sisällä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Usein kuulee sanottavan, että jostakin voi olla mitä mieltä vain, kun tutkijatkaan eivät pääse yhteisymmärrykseen. Asiantuntijamielipiteet eivät kuitenkaan ole noutopöytä, josta voi valita mieleisensä. Asiantuntijan näkemys on perustellumpi kuin maallikon, silloinkin kun maallikko sattumalta osuu oikeaan.

Koronakeskustelussa pitäisi kuitenkin erotella toisistaan arvot ja tieteellinen tieto. Kun tutkija esittää mielipiteen koronastrategiasta, pitäisi kysyä, mikä on arvojen ja asiantuntijatiedon suhde siinä prosessissa, jonka kautta hän on näkemykseensä päätynyt.

Esimerkki toisesta aiheesta valaisee asiaa. Tiede osoittaa, että kasvihuonekaasut lämmittävät ilmakehää. Se, pitäisikö niitä vähentää ja millä tavoin, on kuitenkin arvokysymys. Tiede ei kerro, mitä pitäisi tehdä, vaan ainoastaan mihin eri vaihtoehdot todennäköisesti johtavat.

Media ei useinkaan tee eroa tutkimustiedon ja asiantuntija-arvion välillä. Monesti "korona-asiantuntijoita" myös käsitellään yhtenäisenä ryhmänä eikä erotella toisistaan eri tieteenaloja tai asiantuntemuksen tasoja. On eri asia, pohjautuuko tutkijan näkemys omakohtaiseen tutkimukseen vai yleiseen alan tuntemukseen.

Tutkija voi puhua omaan alaansa liittyvistä aiheista ainakin seuraavalla kolmella eri tasolla:

Tieteessä ei ole kyse mielipideasioista.

1. Omaan tutkimukseen pohjaava näkemys. Tutkija on itse tutkinut käsillä olevaa asiaa. Tällöin näkemyksen takana on huolellisesti perustellut argumentit.

2. Rinnakkaiseen ilmiöön pohjaava arvio. Tutkija on tutkinut jotakin käsillä olevaan asiaan läheisesti liittyvää kysymystä ja esittää sen pohjalta valistuneen arvion.

3. Oman tieteenalan pohjalta kommentoiminen. Tutkija ei ole tutkinut käsillä olevaa asiaa mutta työskentelee samalla alalla ja seuraa aktiivisesti sen sisällä tapahtuvaa tieteellistä keskustelua. Hänellä on yleiskuva siitä, mitä alalla on tehty ja miten tutkimukset suhteutuvat toisiinsa, mutta ei omakohtaista asiantuntemusta käsillä olevasta asiasta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tiedejutuissa tällaista erittelyä ei näy. Aina ei oikein osata edes tehdä eroa eri tieteenalojen välillä.

Koronaepidemia on monimutkainen ilmiö, jota tutkitaan useissa eri tieteissä. Virustutkija, tilastotieteilijä, epidemiologi ja infektiolääkäri katsovat sitä kukin oman tieteenalansa kautta.

Jos toimittaja haluaa vaikkapa pyytää asiantuntijamielipiteen vertaisarvioimattomasta tutkimuksesta, jonka pääsisältönä on uusi ennustemalli, tulisi sitä kysyä joltakulta, jonka oma tutkimus liittyy matemaattisiin malleihin. Vastaavasti matemaatikko tai tilastotieteilijä ei ole oikea henkilö esittämään arvioita viruksen ominaisuuksia koskevasta biokemiallisesta tutkimuksesta.

Kun media käsittelee koronaa tutkivia tieteilijöitä massana on vaarana, että suuri yleisö kuvittelee heistä jokaisen mielipiteen olevan yhtä painava asiassa kuin asiassa. Todellisuudessa näkemyksen painoarvo riippuu kuitenkin siitä, miten käsillä oleva kysymys nivoutuu tutkijan omaan tutkimukseen.

Nyt ihmisille on valikoitunut suosikkitutkijoita, joita seuraillaan somessa ja joiden ulostuloihin omat mielipiteet pohjataan. Tieteessä kenenkään asiantuntemus ei kuitenkaan ole yhtä pätevää joka kysymyksessä. Tämä olisi myös lausuntoja antavien tutkijoiden hyvä muistaa.

Kaisa Kangas

FT, matemaatikko

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.