Korona-aika on kovaa aikaa Euroopan unionille. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö käsitteli teemaa laajassa artikkelissaan (Keski-Uusimaa 16.5.). Keskeinen sanoma oli, että sisäisesti kyvytön EU on myös ulkoisesti heikko. Ongelmia riittää ja niiden ratkaisemiseen tarvitaan jäsenmaiden yhteinen tahto.

EU:n asema maailmanpolitiikassa on heikentynyt vuosi vuodelta. Yksikään EU:n jäsenmaa ei ole riittävän voimakas hoitamaan asioita maailman suurten maiden rinnalla. Tarvitaan EU, jotta Länsi-Euroopan ääni tulee kuuluviin.

Jäsenmaiden heikot hallitukset eivät ole kyenneet päättämään yhteisistä asioista. Toisaalta populistit painavat päälle ja toisaalta uupuu poliittista johtajuutta. Monen jäsenmaan talouden rakenne ei vastaa nykyaikaa.

Saksa kykeni uudistamaan talouttaan: Ranska yritti, mutta sai keltaliivit barrikadeille ja siihen uudistusvauhti lopahti. Oikeastaan aika harva jäsenmaa on uudistanut rakenteitaan. Uudistaminen on vaikeaa myös meillä.

Jäsenmaiden hallitusten päähuomio kohdistuu nyt koronakriisistä selviytymiseen. Tämä on tietysti ymmärrettävää ja sopii, mutta yhteisistä asioista on pidettävä huolta.

Unionin ongelmat tuntuvat ikuisuuskysymyksiltä. Teemoja jauhetaan lähes vuosikausia, eikä tuloksia saada aikaan. Tämä vieraannuttaa kansalaiset yhteisöstä.

Unionia on vienyt eteenpäin kautta aikojen Ranskan ja Saksan välinen yhteistyö. Koronakriisin ja tulevan rahoituskehyksen ratkaisu on näiden kahden maan harteilla.

Ulkoiset paineet unionia kohtaan – USA, Kiina ja Venäjä – ovat kasvaneet. Myös Ison-Britannian brexit-prosessi rasittaa unionia, vaikka koko teema on brittien itseaiheuttama. Jos mitään ei saada aikaan, on tuloksena EU:n heikkeneminen: se hyödyttää muita, ei EU:n kansalaisia.

Suomen EU-puheenjohtajuus hoidettiin kunnialla: saavutuksia oli vähän verrattuna alkuperäisiin toiveisiin. Tämän jälkeen hallitus jatkoi näpertelyä soten kanssa ja sitten tulikin koronakriisi.

Hallituksen hiljaisuus näkyy: suomalaisten myönteisyys EU:ta kohtaan on hieman horjunut, mutta se on edelleen korkea, kielteisyys on jopa hieman heikentynyt. Niiden osuus, joilla ei ole kantaa on Evan selvitysten mukaan kasvanut selvästi. Tämä kertoo epätietoisuuden voimistuneen.

Hallituksen on valmistauduttava EU:n ongelmien ratkaisemiseen, tarvitaan ennakoivaa asennetta, sillä kaikkea ei voi vastustaa. Euroon ja EU-talouteen perehtyneet ammattilaiset suhtautuvat rakentavasti Italian ja muiden koronasta paljon kärsineiden maiden yhteiseen auttamiseen. Tässä on edettävä varovasti, sillä auttamisella pitää olla selkeä tavoite.

Marinin hallituksen on kerrottava selkeästi, mitä he aikovat tehdä EU:n suurten ja vaikeiden ongelmien kanssa. Löytyisikö meiltä ratkaisuja ja perusteita EU:n vahvistamiseen? Hallituksen ja varsinkin päämisterin on osoitettava nykyistä suurempaa kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen Euroopan unionissa.

Sampsa Saralehto

valtiotieteiden tohtori