Lukijoilta

Oppivelvollisuuden laajennus on aliresursoitu

Riitta Salmi
Koulutustason nousu ei lämmitä, jos samalla osaaminen laskee opetuksen resurssien vähetessä, toteavat kirjoittajat.
Koulutustason nousu ei lämmitä, jos samalla osaaminen laskee opetuksen resurssien vähetessä, toteavat kirjoittajat.

Viime päivinä on keskusteluun noussut tärkeä huoli oppivelvollisuuden pidentämisen hintalapusta ja ratkaisun vaikuttavuudesta.

Kansainvälistä ja myös kansallista tutkimusnäyttöä on runsaasti sen puolesta, että kouluttautuminen kannattaa ja koulutusvuodet korreloivat työllisyyden, tulojen ja jopa terveyden kanssa. Ei ole kuitenkaan selvää, että nyt esitetty oppivelvollisuuden pidentäminen ratkaisisi koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten ongelmaa.

Oppivelvollisuuden pidentämisen vastustaminen ei perustu löysille "kannettu lapsi ei koulussa pysy" -heitoille. Suomesta on vakuuttavaa tutkimusnäyttöä myös siitä, että peruskoululaisten oppimistulokset ovat laskeneet. Yläkoululaisia koulupudokkaita on yli 4000.

Oppivelvollisuusdebatissa on ennen muuta kyse siitä, mihin yhteiskunnan rajalliset resurssit olisi varsinkin akuutin kriisin jälkeisenä aikana tehokkainta ja järkevintä kohdentaa. Olemme sitä mieltä, että kaikki käytettävissä olevat lisäresurssit tulisi kohdentaa oppimisen ja koulunkäynnin tukeen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Professorit Juho Saari ja Terhi-Anne Wilska (Yle 8.5.) pitävät oppivelvollisuusuudistusta kalliina ja tehottomana. Myös kasvatustieteen professorit (HS 10.4.) toteavat, että rajalliset resurssit tulisi kohdentaa mieluummin opetuksen tukeen ongelmien syyt tarkoin huomioivilla toimilla peruskouluissa ja toisella asteella. Sen sijaan niitä ei tulisi kohdentaa vain bussimatkoihin ja oppimateriaaleihin, joihin nyt on esitetty vuosittain yli sadan miljoonan pysyviä kustannuksia.

On erittäin tärkeää, että koko kansakunnan osaamistasoa pystytään nostamaan ja kaikkien tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto.

Edustamillemme yrityksille osaavan työvoiman saatavuus on kriittinen kysymys. Ilman jatko-opintojen kannalta riittäviä valmiuksia peruskoulussa jääneiden nuorten osuus on yli kaksinkertaistunut vuosikymmenessä. Yrityksillä on aito huoli osaavan työvoiman saatavuudesta, mikäli peruskoulun oppimistulosten laskua ei saada pysäytettyä.

Ei ole selvää, että nyt esitetty oppivelvollisuuden pidentäminen ratkaisisi koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten ongelmaa.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei tätä ongelmaa ratkaise. Pakolla läpitungettu tutkinto ei ole osaamista, jolla nuori työllistyy.

Oppivelvollisuusvalmistelussa muutoksen mukanaan tuomat kustannukset on laskettu ministeriöissä eri arvioiden mukaan kymmeniä miljoonia alakanttiin, erityisesti siirtymävaiheen aikana.

Oppivelvollisuus tuo mukanaan lakisääteisiä velvoitteita. Jos nämä velvoitteet on valtionrahoituksessa aliresursoitu, se johtaa väistämättä leikkauksiin opetuksesta perus- ja toisella asteella. Se tarkoittaa esimerkiksi opetusryhmien kasvamista.

Koulutustason nousu ei lämmitä, jos samalla osaaminen laskee opetuksen resurssien vähetessä.

Hallitusohjelmassa olevat hyvät tavoitteet on mahdollista toteuttaa myös ilman kallista oppivelvollisuutta.

Mikko Vieltojärvi

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Laura Rissanen

johtaja, Sivistystyönantajat

Leena Pöntynen

koulutusjohtaja, Teknologiateollisuus

Anni Siltanen

johtava asiantuntija, Kemianteollisuus

Tuomas Ylitalo

asiantuntija, Palvelualojen työnantajat

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.