Isoveljen jatkuva valvonta on vain ajan kysymys Suomessakin
Media ja poliitikot ovat oikeutetusti nostaneet esiin Kiinassa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia viime aikoina. Myös koronapandemian hoidosta väärin ajattelevia on kaltoinkohdeltu maassa.
Ihmisoikeusloukkauksien mahdollistajat Kiinassa ovat valtion vahva ote internetistä sekä kaikkialle ulottuva kameravalvonta: lähes kaikkialla on kameroita, myös maaseudulla.
Järjestelmä tunnistaa kasvot (jopa kävelytyylin) ja yhdistää sen henkilökohtaiseen profiiliisi. Sinne tallentuvat myös ostokset, netin käyttö ja muu henkilökohtainen informaatio. Tästä profiilista on valtion hyvin helppo seuloa väärin ajattelevia.
Sama teknologinen kehitys on käynnissä myös länsimaissa, Suomessakin. Hallitus antoi vuosi sitten poliisille oikeudet automaattiseen kasvojentunnistukseen valvontakameroiden kuvista.
Poliisilla on myös suora pääsy useiden muiden tahojen kameroihin, esimerkiksi joidenkin koulujen.
EU-komissio pyrki alkuvuodesta ottamaan kasvojentunnistukseen muutaman vuoden aikalisän; tietovuodon mukaan kielto olisi nyt kuitenkin kaatumassa lobbaukseen.
Jatkuvaa seurantaa havitteli myös liikenneministeri Anne Berner (autolla liikkuminen), ja nyt valtio on luomassa koronavirukseen liittyen sovellusta, joka seuraisi liikkumistasi ja tapaamiasi ihmisiä.
Viranomaiset ovat kuitenkin jäljessä yksityistä sektoria: tekojamme seurataan tarkkaavaisesti kaupallisessa tarkoituksessa. Data on sampo: käyttäjät luovuttavat sitä valtavia määriä ilmaiseksi, ja tiedot voi myydä eteenpäin kovaan hintaan.
15 minuuttia Facebookissa, pari hakusanaa Googleen ja artikkeli erään lehden verkkosivulla saivat yksityisyyttä lisäävän selaimen lisäosan estämään 2000 verkkoelementtiä. Pitkällä aikavälillä 20 prosenttia kaikesta verkkoliikenteestäni on tullut estetyksi.
Data on sampo: käyttäjät luovuttavat sitä valtavia määriä ilmaiseksi, ja tiedot voi myydä eteenpäin kovaan hintaan.
Tuotteen mainitseminen WhatsApp-puhelussa tuo sen mainoksen sähköpostiisi, Visan vinguttaminen moottoripyöräliikkeessä tuo liikkeen mainokset Facebookiisi.
Joissain Keskon kaupoissa on asiakkaiden liikkumista alettu seurata kamerajärjestelmillä, toistaiseksi tarkoituksena on ollut kartoittaa parhaat hyllypaikat. Osuuspankki taas on vuodesta 2018 kokeillut kasvoilla maksamista.
On vain ajan kysymys, milloin nämä toistaiseksi hajautetut järjestelmät yhdistyvät. Ja vaikka luottamus poliisiin onkin meillä Suomessa lähes pohjoiskorealaisissa lukemissa, niin luovutammeko koko elämämme myös ylikansallisen yritysmaailman käyttöön mukisematta?
Vaihtoehtoja olisi runsaasti: yksityisyydestään välittävän tulisi asentaa selaimeensa mainosten- ja seurannanestolisäosat, pyrkiä korvaamaan Facebook ja Whatsapp muilla vastaavilla sovelluksilla, välttää Googlen tuotteita (myös Android-puhelimia), hankkia VPN-verkkoyhteys ja yksinkertaisesti olla vain kirjoittamatta ihan kaikkea itsestään nettiin.
Myöskään julkinen sektori ei saisi velvoittaa suomalaisia luovuttamaan dataa näille yrityksille: kouluissa käytetään laajalti Googlen tuotteita, ja Turun kaupungin palautepalvelu käyttää Googlen ReCaptcha-roskapostiestoa, joka tulkitsee aikeesi selaushistoriastasi.
Hyviä oppaita henkilökohtaiseen yksityisyyteen löytää esimerkiksi Electronic Frontier Foundationin tai PrivacyToolsin sivuilta.
Anonyymi,
toivottavasti jatkossakin