Ylellä kirjoitettiin 6.5. kritiikitön juttu eläinkokeiden tarpeellisuudesta koronaan vedoten. Jutusta jää käsitys, että eläinkokeita tarvitaan yhtä paljon tai jopa enemmän kuin nykyään ja että koe-eläinten olot ovat hyvät, jopa virikkeelliset.

7.5. Seurassa käsiteltiin koe-eläinten kohteluun liittyvää Kuopiossa tapahtunutta toimintaa, jossa koe-eläinten tutkija kieltäytyi lopettamasta kuolioista kärsiviä hiiriä.

Molemmat jutut osoittavat koe-eläimiin liittyvän keskustelun tarpeelliseksi. Eläinkokeet pitää kyseenalaistaa, ja koe-eläinten elinolosuhteista sekä tutkimuslupiin liittyvistä asioista pitää käydä julkista keskustelua.

Tällä hetkellä lähes puolet eläinkokeista aiheuttaa eläimille kohtalaista tai vakavaa kipua. Vaikka koe itsessään ei vahingoittaisi eläintä, johtaa se eläimen kuolemaan, sillä koekäytössä kertaalleen ollut eläin lopetetaan.

Vaihtoehtoisia menetelmiä tulisi löytää nopeasti ja tuskalliset kokeet pitäisi lopettaa eläineettisin perustein, vaikka korvaavia menetelmiä ei olisi vielä käytettävissä. Lisäksi kaikki "eläinten hyvinvointiin" liittyvä tutkimus, joka tosiasiallisesti liittyy tuotannossa pidettävien eläinten tuotanto-ominaisuuksien kasvattamiseen, pitäisi kieltää. Koe-eläimet tulisi saattaa eläinlain piiriin.

Koe-eläinten kärsimyksestä on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta korvaavien menetelmien käyttäminen ja eläinmäärien vähentäminen eivät ole silti edenneet riittävästi, vaikka esimerkiksi kantasolutekniikoiden ja kudosteknologian kehitys on antanut vetoapua eläinkokeettomalle tutkimukselle.

Tutkimukselle, jolla kehitetään ja jossa sovelletaan vaihtoehtoisia menetelmiä eläinkokeille, tulisi pian myöntää lisärahoitusta. Vaihtoehtoiset menetelmät, kuten bioprintterillä tuotettavat ihmiskudosta ja -ihoa jäljittelevät tulosteet ja sydänsolumallit vähentävät eläinkokeiden määrää ja tuottavat parempaa ihmisbiologiaan perustuvaa tiedettä.

Eläinten koekäytön yliopistollisessa perustutkimuksessa, kuten fysiologisten toimintojen tutkimuksessa, geenien kartoituksessa sekä eläinten hyvinvointiin liittyvässä tutkimuksessa, on perustuttava eläinten lajityypilliseen käyttäytymiseen. Vähäisemmälle eläinmäärälle voidaan mahdollistaa paremmat tilat.

Tutkimuslaitoksia ja koe-eläimiä käyttäviä tutkijoita tulisi valvoa nykyistä enemmän. Rahoitusta pitää lisätä myös tutkijoiden kouluttamiseen: kaikkia eläinkokeita käyttäville pitäisi järjestää koulutusta vaihtoehtoisten menetelmien käyttöönottoon ja eläinkokeiden etiikkaan liittyen.

Koe-eläindirektiiviin sisältyy lopullinen tavoite eläinkokeettomasta tutkimuksesta ja testaamisesta, mutta eläinkokeeton tulevaisuus ei tule itsestään. Ajatus eläinkokeiden välttämättömyydestä pitäisi vaihtaa ajatukseen eläinkokeiden riittämättömyydestä tutkimustiedon tuottamisessa.

Suomi voi olla eläinkokeettoman tulevaisuuden edelläkävijä. Se vaatii eläinkokeiden välttämättömyyden kritiikkiä, asennemuutosta ja koulutusta sekä valvontaa ja rahoitusta.

Tiina Ollila

FM, Eläinoikeuspuolueen ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja

Jonna Railio

ELL, Eläinoikeuspuolueen hallituksen jäsen