Euroopassa toukokuun 9. päivä on juhlapäivä niin lännessä kuin idässä. Eurooppa-päivän ja Voitonpäivän juuret ovat samat, mutta näkökulmat vaihtelevat Brysselin ja Moskovan välillä – toisessa katsotaan tulevaisuuteen ja toisessa menneisyyteen. Idässä muistellaan edelleen sotaa ja siinä saavutettua voittoa. Lännessä muistellaan rauhaa ja siitä alkanutta yhteistyötä ja kehitystä.

Venäjälle toukokuun 9. päivä edustaa Neuvostoliiton voittoa natsismista ja fasismista. Menneisyyden saavutuksella pyritään vahvistamaan kansallistunnetta ja osaltaan oikeuttamaan Venäjän nykyistä politiikkaa naapurimaita ja koko maanosaa kohtaan.

Historian politisoimisella pyritään palauttamaan Venäjän suurvalta-asema Euroopassa, se valta-asema, jonka Neuvostoliitto saavutti vyöryessään Saksaan läpi itäisen Euroopan.

Läntiselle Euroopalle ja Euroopan unionille toukokuun 9. päivä ei niinkään edusta menneisyyden muistelua vaan idealismia tulevaisuutta kohtaan. Tänä päivänä vuonna 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitti julistuksen Euroopan integraatiosta. Schuman halusi Euroopan yhdentymisellä sitoa Ranskan ja Saksan taloudellisesti niin tiivisti yhteen, että uusi suursota Euroopassa olisi mahdoton.

Schumanin julistuksesta kehittyi vuoteen 1957 mennessä Ranskan, Länsi-Saksan, Italian ja Benelux-maiden muodostama Hiili- ja teräsyhteisö, josta on kehittynyt vuosikymmenien aikana 27 maan poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen yhteisö.

Tällä hetkellä Robert Schumanin ihanne yhtenäisestä Euroopasta on yhdessä historiansa pahimmassa kriisissä. Britannian irtaantuminen unionista, Venäjän voimapolitiikka sekä kansallismielisyyden ja populismin nousu ovat heittäneet synkän varjon unionin kehitykselle ja olemassaololle.

Euroopan unioni voi vastata näihin ongelmiin arvoilla, solidaarisuudella ja yhtenäisyydellä, tässä suhteessa Schumanin periaatteet ovat ajankohtaisemmat kuin koskaan aikaisemmin. Integraation syventäminen on ainoa keino unionin yhtenäisyyden ja demokratian vahvistamiseksi kansalaisten silmissä.

Integraation syventäminen ei kuitenkaan ole mahdollista, elleivät jäsenmaiden johtajat pysty löytämään yhteistä näkemystä unionin tulevaisuudesta. Halutaanko Euroopan unionin olevan liittovaltio vai valtioiden liitto?

Jani Kokko

varapuheenjohtaja

Euroopan neuvoston kongressin Suomen valtuuskunta

Yannick Lahti

väitöskirjatutkija

Bolognan yliopisto