Lukijoilta

Lukijalta: Ravinnevalumiin on monia syitä

Nykyisen ympäristötuen toimivuutta on aihetta kritisoida (TS 27.4.). On totta, että tukijärjestelmien muuttuessa 25 vuotta sitten ympäristötuella pyrittiin myös taloudelliseen tukeen toimenpiteistä aiheutuneiden tulonmenetysten korvaamisen lisäksi. Näin sen päättäjät silloin parhaaksi harkitsivat.

Lannoitteiden käyttöä ohjaavat nitraattidirektiivi ja ympäristötuen ehdot, joilla pyritään lannoitusrajoituksilla köyhdyttämään viljelysmaa ja sitä kautta pienentämään valumia. Lisäksi on suojakaistat ja suojavyöhykkeet. Tästä huolimatta maatalous on se paha juttu, ja jotakin muutosta kaivataan.

Ainoa yksiselitteisen käänteentekevä ratkaisu valumaongelmaan olisi maatalouden lopettaminen tai esimerkiksi palaaminen siihen viljelyalaan, joka oli käytössä 150 vuotta sitten: puolet nykyisistä pelloista oli niittyjä, nimenomaan alavat paikat ja jokirannat.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suorakylvöä on puhuttu pelastajaksi, mutta siinä fosfori jää pintakerroksiin. Ja Ylen uutisen (21.4.) mukaan kasvipeite lisää forforikuormitusta, vaikkakin se hiilensidonnan kannalta on hyvä asia. Ja eikö luomuviljelyssäkin fosforin ole muututtuva liukoiseen muotoon, jotta kasvit sitä voivat käyttää?

Muistetaanko enää, että 1970-luvun puolivälissä säädettiin tehdaslannoitteiden typpeä ja fosforia koskeva lannoitevero, jota perittiin jopa huonekasviravinteista? Huolta suurista lannoitemääristä kannettiin jo silloin.

Kotitilani on Halikon toisen vesistön, Immalanjoen varrella. Varhaisin jokeen liittyvä muistoni on 1950-luvun alusta, kun naapurintytär pelasti minut joutumasta veteen. Monet vuosikymmenet olen sen jälkeen kulkenut joen rannoilla ja muistikuvat ovat tallentuneet mieleeni.

Tuo pieni joki on vuosituhansien aikana kaivanut uomansa paksun, kallioiden välissä olevan savikerroksen keskelle. Se myös muuttaa muotoaan, serpentiinimäisenä ja jyrkkien töyräiden paineessa. Maanvyörymiä on syntynyt omin silmin nähtynä ja aiemminkin, maanmittausasiakirjojenkin mukaan.

Joen rannat elävät koko ajan ja maata "putoaa" porrasmaisesti alaspäin, vähitellen suuria savilohkareita irtoaa rannoilta veteen ja virtaus kuljettaa savea eteenpäin. Tässä on siis kysymys joen penkoista, joita ei ole koskaan viljelty. Itse asiassa viljelemätön alue suurenee koko ajan.

Lapsuudessani kävimme joen mutkakohdissa uimassa. Nykyisin joessa saattaa olla vettä vain parikymmentä senttiä. Mutta kun tulee rankkasade, parin kolmen tunnin kuluttua joki tulvii, vedenpinta nousee pari metriä ja virtaus on voimakas. Tämän vaihtelun päättelen pahentavan isojen savilohkareiden irtautumista ja aineksen päätymistä vähitellen mereen.

Olisiko selitys se, että kun 1950-luvulta lähtien on pyritty ojittamaan lähes kaikki suot ja kosteat alueet, sadevesi ei enää viivy satamispaikallaan vaan pääsee äkkiä eteenpäin? Tämä tuntuisi melko johdonmukaiselta päätelmältä ja vastaisi vuosien varrella tekemiäni havaintoja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Olisi hyvä asiantuntijoiden selvittää, voiko valuma-alueen ojitustilanteen muutos selittää osan ravinnevalumien lisääntymisestä? Erityisesti, jos nykyisen kaltaiset rankkasateet ja niiden seurauksena joen tulviminen ja virtauksen nopeutuminen jatkuvat?

Seija Randell

Halikko

MMM, maanviljelijä (eläkkeellä)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Mankala
Selvitetty on
Totta kai ojitukset ovat ongelman taustalla. Mutta rehevöityminen johtuu ylimääräisestä fosforista ja typestä, joka päätyy vesistöihin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.