Lukijoilta

Lukijalta: Kestävyyden periaatteet otettava huomioon metsänhoidossa

Metsäteollisuus ry:n tilaaman selvityksen mukaan Suomen metsien hiilinielujen kasvattaminen onnistuu tehostamalla metsänhoitoa, vaikka hakkuita lisättäisiinkin (TS 17.4.).

Selvityksen mukaan se tarkoittaisi käytännössä, että

1. Taimikoiden ja nuorten metsien hoitoa ja lannoitusta lisätään selvästi.

2. Jatkuvan kasvatuksen osuus kaksinkertaistetaan.

3. Rakenteeltaan tasaikäiset metsät uudistetaan nykyistä nopeammin käyttäen jalostettuja siemeniä ja taimia.

4. Metsitystä lisätään merkittävästi.

5. Soiden kunnostusojitusten määrää vähennetään.

6. Turvemailla metsien kasvua tuetaan lisäämällä tuhkalannoitusta.

On tarpeen korjata muutamia selvityksen väittämiä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

1. Taimikoiden ja nuorten metsien hoidon ja lannoituksen lisääminen nostaa merkittävästi metsänomistajien kustannuksia ja vie pohjan taloudellisesti kannattavalta metsähoidolta. Ei ole myöskään kansantaloudellisesti perusteltua tukea tällaista toimintaa ja siten kohdentaa tulonsiirtoja suoraan metsäteollisuuden kassaan.

2. Jatkuvan kasvatuksen osuus pitää moninkertaistaa, ei vain kaksinkertaistaa. Jatkuva kasvatus on ainoa ekologisesti kestävä ja samalla taloudellisesti kannattava metsänhoitomuoto, joka säilyttää sekä puuston että metsämaan hiilivaraston kaikissa vaiheissa.

3. Rakenteeltaan tasaikäisten metsien uudistaminen nykyistä nopeammin lisää jaksollisen kasvatuksen tuottamattoman ja luonnon monimuotoisuutta tuhoavan uudistusvaiheen suhteellista osuutta. Samalla puuston kannattava arvokasvuvaihe lyhenee. Tästä hyötyy vain metsäteollisuus. Jalostettujen taimien käyttö lisää huomattavasti erilaisten tuhojen riskiä muuttuvassa ilmastossa verrattuna jatkuvassa kasvatuksessa muodostuvaan luontaiseen taimiainekseen, josta luonnonvalinnan kautta valikoituneet taimet päätyvät jatkamaan puuston hyvää kasvua.

4. Metsityksen lisääminen on perusteltua ja sen pitää tapahtua mahdollisimman luonnonmukaisin menetelmin.

5. Soiden kunnostusojitus tulee lopettaa ja siirtyä käyttämään jatkuvaa kasvatusta. Riittävä puusto pitää vesitalouden kunnossa. Vähäpuustoiset suot on jätettävä palautumaan luonnontilaan. Kunnostusojitus on yksi eniten hiiltä ympäristöön vapauttavia metsänhoitotoimenpiteitä.

Metsäteollisuuden kannanotto pohjautuu yksipuolisesti ja lyhytnäköisesti teollisuuden raaka-aineen tuottamiseen välittämättä metsänomistajille ja valtiolle aiheutuvista kustannuksista tai toiminnan kannattavuuden heikkenemisestä. Siinä ei oteta riittävästi huomioon luonnon monimuotoisuuden vaalimista tai muita kestävyyden periaatteita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hiilinielujen kasvattamisessa unohdetaan samalla, että juuri avohakkuussa, maanmuokkauksessa ja soiden ojittamisessa hiilivarastot hupenevat olennaisesti. Kivennäismaan hiilivarasto on vähintään kaksinkertainen ja turvemaan viisinkertainen verrattuna puuston hiilivarastoon.

Toivomme että niin päättäjät, metsänomistajat kuin suuri yleisö alkavat vihdoin nähdä tämän Metsäteollisuuden propagandan läpi ja tekevät omat johtopäätöksensä.

Sampo Manninen

puheenjohtaja, Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry

Yrjö Norokorpi

metsänhoitotieteen dosentti, Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.