Koronaviruspandemia on tuonut yhteiskunnassamme esille yhden eriarvoisuuden muodon, joka on ollut toki olemassa jo aiemmin, mutta kärjistynyt kriisin myötä. Tiukat rajoittamistoimenpiteet lisäävät naisten ja lasten altistumista lähisuhdeväkivallalle ja hyväksikäytölle.

Viimeisten 12 kuukauden aikana 243 miljoonaa naista ja tyttöä eri puolilla maailmaa on joutunut puolison harjoittaman seksuaalisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi. Euroopassa 22 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista on kokenut parisuhteessaan fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa.

Kuka tahansa saattaa kohdata lähisuhde- ja parisuhdeväkivaltaa. Suurin osa uhreista on kuitenkin naisia ja lapsia. Heistä lapset ovat voineet joutua suoraan väkivallan kohteiksi tai todistamaan väkivaltaa kodissaan.

Ihmiset eri puolilla maailmaa on määrätty jäämään kotiin, sillä koronaviruspandemian voittaminen edellyttää rajoittamistoimenpiteitä. Koti ei kuitenkaan ole kaikille turvallinen paikka.

Monet lähisuhdeväkivallan uhrit ovat eristyksissä vaarallisessa ympäristössä lukittuina oven taakse oman pahoinpitelijänsä kanssa, ja heillä saattaa olla heikot mahdollisuudet käyttää tukipalveluja avun saamiseksi.

Uusimmat tiedot osoittavat, että koronaviruksen puhkeamisen jälkeen naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta, erityisesti lähisuhdeväkivalta, on lisääntynyt.

Ranskassa ilmoitukset lähisuhdeväkivallasta ovat lisääntyneet 30 prosenttia sen jälkeen kun rajoittamistoimenpiteet aloitettiin 17. maaliskuuta. Kyproksella vastaavat puhelinilmoitukset lisääntyivät 30 prosenttia 9. maaliskuuta alkaneella viikolla, jolloin maassa vahvistettiin ensimmäinen koronavirustapaus. Belgiassa puhelut tukipuhelimeen ovat lisääntyneet 70 prosenttia rajoittamistoimenpiteiden alkamisen jälkeen.

Osa EU-maista on raportoinut, että ilmoitukset poliisille eivät ole lisääntyneet. Tämä voi selittyä olosuhteilla, joissa uhri ei uskalla tehdä ilmoitusta, jos pahoinpitelijä on jatkuvasti läsnä kotona hänen kanssaan eikä hänellä ole mahdollisuutta kertoa väkivallasta ulospäin turvallisesti.

Se, että lähisuhdeväkivaltaa koskevat ilmoitukset eivät lisäänny tai lisääntyvät vain vähän, ei siis oikeuta meitä toteamaan tyytyväisinä, etteivät itse pahoinpitelyt ole lisääntyneet. Olosuhteet edellyttävät luovuutta.

Joissakin EU-maissa toteutetaan jo sukupuolisensitiivisiä toimenpiteitä naisten ja lasten suojelemiseksi väkivallalta. Esimerkiksi Espanjassa lähisuhdeväkivallan uhrien tuki- ja suojelupalvelut on määritelty keskeisiksi palveluiksi, jolloin ne voivat toimia kriisin aikanakin tavanomaisella kapasiteetilla. Belgiassa, Ranskassa ja Espanjassa on käynnistetty tiedotuskampanjoita hälytysmekanismista, jossa naiset voivat pyytää apua apteekkien kautta. Muutkin EU-maat ovat tehostamassa toimiaan.

Kunhan kriisistä selvitään, kehotamme EU-maita lisäämään tukeaan kansallisille puhelin- ja verkkoneuvontapalveluille. Maiden on varmistettava, että viranomaiset käsittelevät lähisuhdeväkivaltatapaukset asianmukaisesti ja että väkivallan uhreja tukeville järjestöille ja turvakodeille on tarjolla suoraa hätärahoitusta.

Lähisuhdeväkivallan uhreiksi ja todistajiksi joutuneille tarkoitettuja ennaltaehkäisy- ja tukipalveluja on pidettävä yhteiskunnan keskeisinä palveluina. EU-maiden on jatkettava kaikilta osin niille EU:n lainsäädännössä, erityisesti uhrien oikeuksia koskevassa direktiivissä sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta tehdyssä Istanbulin yleissopimuksessa asetettujen velvoitteiden täytäntöönpanoa.

Jatkamme komissiossa toimia, joiden tavoitteena on Eurooppa ilman naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Emme anna koronaviruksen hidastaa tavoitteen saavuttamista.

On tärkeämpää kuin koskaan varmistaa, että sukupuolten tasa-arvo on yksi keskeisiä periaatteitamme. Tuemme EU-maita entiseen tapaan sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemistä koskevien hyvien käytänteiden vaihdossa ja rahoitamme eri puolilla Eurooppaa lähisuhdeväkivallan torjuntahankkeita.

Tämä pandemia on testi ihmiskunnalle. Meidän on osoitettava keskinäistä solidaarisuutta niin hyvin kuin osaamme.

Vetoan kaikkiin: jos epäilet, että jotakuta on uhattu tai vahingoitettu – olipa kyse lähiomaisesta, sukulaisesta, naapurista tai vaikka ystävästä – ota yhteyttä paikalliseen poliisiin tai tukipuhelimeen.

Helena Dalli

tasa-arvoasioista vastaava EU-komissaari