Lukijoilta

Lukijalta: Kansalaisten ja yhteiskunnan kykyä sopeutua kriiseihin edistettävä

Elämme nyt koronaviruksen aiheuttamaa kriisiaikaa, jonka jälkeen yhteiskuntamme ei palaa täysin ennalleen.

Tärkeimmäksi asiaksi tulisi nousta sekä kansalaisen että yhteiskunnan kyvyn sopeutua erilaisiin kriiseihin. Asuminen, tapa tehdä töitä, liikkuminen ja vapaa-ajan vietto tulevat muuttumaan totutusta.

Koronasta selvittyämme alkaa elvytys. Silloin kysymyksen on kuuluttava: Miten investoinnit elvytyksen lisäksi edistäisivät yhteiskunnan ja kansalaisten kykyä sopeutua ja selviytyä, resilienssiä?

Koronakriisi on vakavimmillaan tiheimmissä keskittymissä, joissa ihmiskontakteja ja liikkumista kontaktien välillä on paljon. Täydet metrot ja bussit, tiivis työympäristö ja vapaa-ajan vietto runsaine lentomatkoineen ovat otollinen ympäristö viruksen leviämiselle. Kansakuntien välillä tässä ei ole eroa.

Erityisesti tiheimmissä keskittymissä yhteiskunnan selviytymiskyky on erilaisten verkkoriippuvuuksien, kyberuhkien, väestökehityksen, ilmastonmuutoksen ja muiden, ennakoimattomien yllätysten takia entistä useammin koetuksella.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Raideinvestoinnit ovat hyvä keino elvytykseen. Ne ovat elvytyksen lisäksi oiva keino myös resilienssin lisäämiseen. Se toteutuu, kun asumista siirtyy Ruotsissa ja Keski-Euroopassa jo ennen koronaa alkaneen kehityksen mukaisesti enemmän suurkaupunkien väleille pikkukaupunkeihin ja kyliin. Väljempi työyhteisö ja asuminen eri sopeutumismahdollisuuksineen lisäävät resilienssiä.

Parhaillaan on pakko opettaa etätyötä kaikissa mahdollisissa muodoissa ja muutaman kuukauden jälkeen asioita katsotaan paljolti uudesta kulmasta ja kysytään, mitä nyt. Mitä tämä voisi olla Varsinais-Suomessa ja Salossa?

Oikorata Espoosta Saloon on mahdollisuus luoda laajasti uutta väljempää asumisympäristöä. Tulevaisuudessa toimiva paikallisjunayhteys Helsingistä Uuteenkaupunkiin uusilla nopeilla paikallisjunilla – jotka ovat keveitä, kiihtyvät nopeasti ja ajavat 160 km/h –, asemapaikat taajamien yhteydessä ja merkittäväksi kasvava etätyön määrä ovat maakuntamme suuri mahdollisuus.

Koronasta selvittyämme alkaa elvytys. Silloin kysymyksen on kuuluttava: Miten investoinnit elvytyksen lisäksi edistäisivät yhteiskunnan ja kansalaisten kykyä sopeutua ja selviytyä?

Saloon on kasvamassa vihreän teknologian klusteri: akkutehdas, valmistuva kiertotalouspuisto ja jätevoimala, jonka piipusta koelaitos ottaa hiilidioksidin synteettisen metaanin raaka-aineeksi, viennin Aasiaan aloittanut aurinkokennotehdas ja runsaasti kansainvälisiä palkintoja saaneet LED-teknologiayritykset. Unohtamatta IOT-Campusta.

Nämä yhdistyneenä pääkaupunkisedun kasvu- ja kustannuspaineisiin, Turun vahvaan kehitykseen ja Uudenkaupungin autotehtaan vaikutuksiin muodostavat kokonaisuuden, josta nopean paikallisjunaliikenteen avulla saadaan kansantaloudelle ja aluekehitykselle paljon enemmän kuin osiensa summa. Näistä elpyy kansantalous.

Salollakin on tässä ainutlaatuinen kasvun paikka. Meillä yhdistyvät mahdollisuudet asumiseen hyvässä ympäristössä lähellä luontoa ja monipuoliset työmahdollisuudet. Näistä saadaan täysi hyöty, kun Tunnin juna viedään moottoritien vierelle ja asemat taajamien yhteyteen maantieverkon risteyskohdille, tärkeimpänä kantatien ja moottoritien risteysalue Salon, Halikon, Perttelin ja Muurlan asuinalueiden keskellä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Salokaan ei saa jäädä tähän ruutukaava-alueen kerrostalokuplaan. Näin kasvaa resilienssi.

Tämä utopia toteutuu vain moottoritietä myötäilevällä, Lahden radan tasoisella nopealla kaksoisraideradalla.

Jos järjettömän kalliista nykysuunnitelmasta koronan jälkeenkin pidetään kiinni, Varsinais-Suomi on vielä monta vuosikymmentä rantaradan ja moottoritien varassa.

Ismo Saari

Salo

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.