Lukijoilta

Lukijalta: Muistellaan myös pääministeri Koiviston ja presidentti Kekkosen tapausta

Helsingin Sanomien eläkkeellä oleva politiikan toimittaja Unto Hämäläinen on asioista hyvin perillä oleva taho. Arvostan Untoa siksi tai siitä huolimatta, että hän on kokoomuslainen toimittaja. Hän tietää ja tuntee ja hänellä intoa ja tahtoa eikä häntä aja pahansuopaisuus. Ja se näkyy hänen 2.4. TS:ssä julkaistussa analyysissään.

Jutun ingressi kertoo hänen isänmaallisesta pyrkimyksestään:

"Perustuslaki velvoittaa Sanna Marinin ja Sauli Niinistön yhteistyöhön. Unto Hämäläinen arvioi, mistä pääministerin ja presidentin eriparisuudessa on kysymys. Ratkaisun on hänen mukaansa pakko löytyä – kuten sellaisen löysivät 1990-luvun lamassa Mauno Koivisto ja Esko Aho."

Niin se on, että toimeen on tultava ja varmaan tullaan, kun tehtävä oikein ymmärretään.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mauno Koiviston ja Esko Ahon yhteistyöllä saatiin Suomi EU:n jäseneksi ja se olikin sen aikaisessa perustuslakiasetelmassa välttämätöntä muodollisesti ja käytännössä siksi, että kansanäänestykseen alistettu kysymys oli altis pelottelulle. Tarvittiin luottamusta herättäviä toimia.

Ahon hallituksen aikana syntyi sodan jälkeisen aikamme toistaiseksi pahin taloudellinen lama, joka Suomessa sai vertailumaihin verrattuna ylisuuret mittasuhteet. Siitä aiheutui kansakunnalle suurta vahinkoa. Lamalla oli monta syytä ja tekijää.

Yksi merkittävä oli presidentti Mauno Koiviston vaikutus – halusi hän sitä tai ei – tasavallan vähän kokeneeseen hallitukseen. Talouspolitiikka oli jo tuolloinkin eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen vastuulla yksiselitteisesti.

Asiaa monelta suunnalta seuranneena arvioni on, että hallitus seurasi presidentti Mauno Koiviston ajatuksenkulkuja erityisesti valuuttakurssipolitiikassa, vaikka sen olisi pitänyt olla itsenäinen.

On ymmärrettävää, että Suomen Pankin pääjohtajana ollut presidentti oli auktoriteettiasemassa kokemuksensa, mutta myös kansansuosionsa vuoksi. Tämä asetelma antoi väärän turvallisuuden tunteen hallituksen ratkaisujen tekemisessä.

Samalla hallitus unohti oman vastuunsa. Sen velvollisuutena olisi ollut asioiden laaja ja monipuolinen tilanteen arviointi. Hallitus ei olisi saanut yhden tekijän, vahvan markan määrätä talouspolitiikkaa. Se ei aiheuttanut kriisiä, mutta syvensi sen vaikutuksia. Kova kohtalo oli monien osana.

On hyvä, että jokainen instituutio arvioi oman vastuunsa kannalta asioita. Sellainen on perustuslakimme henki ja sen asian rohkeni myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen selkeästi sanoa.

Sanna Marinin hallitus on osoittanut kunnioittavaa suhtautumista presidentti Sauli Niinistöä kohtaan pitäen kuitenkin kiinni oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Kyse ei ole politiikasta, vaan perustuslaista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ja kun Unto Hämäläinen pääministerin ja presidentin suhteiden kuvauksessa nosti esiin entisen presidentti Mauno Koiviston, niin pyytäisin häntä miettimään pääministeri Koiviston ja presidentti Urho Kekkosen tapausta instituutioiden välisissä suhteissa. Politiikalta sekin näytti, mutta perustuslaista oli kysymys.

Mikko Rönnholm

(sd)

entinen kansanedustaja Koiviston pääministeri- ja presidenttikaudella

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vastaa
Julle
Niin umpidemaria, että!!
Mikko Rönnholm katselee maailmaa täysin omasta suppeasta demarin näkövinkkelistä.
Hän unohti kertoa miten Koivisto vallankäyttäjänä rikkoi vallan kolmijakoa astuessaan tuomiovallan tontille. Koiviston konklaavin seurauksena oikeuslaitos paukutti tuhansia laittomia päätöksiä pankkien eduksi ja velallisten tuhoksi. Koiviston konklaavi oli viimeinen niitti lama-ajan hölmöilyille.
Mikko unohtaa myös lautasleikin Halosen ja hallituksen kesken.
Marinin ja Niinistön vuoropuhelu on täysin normaalia tässä kaaoksessa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Jallu
Valikoiva muisti
Ei muistanut ymmärrettävästi kyllä kirjoittaja syitä 80 ja 90 luvun vaihteen lamaan. Taisi olla eräs Mauno Koivisto joka junaili kokoon Harri Holkerin hallituksen jonka valtionvarain ministerinä toimi Erkki Liikanen. Sen hallituksen ja taustapiruna toimineen presidentin epäonnistuneen ns. vahvan markan politiikan seurauksena sitten syntyi se lama, jonka sitten joutui Esko Ahon hallitus hoitamaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
credo
Olisiko gallup ylimielisyyttä?
Taitaa Rönnholmilta jäänyt presidentin MTV:n Uutisextrassa antama haastattelu. Kyse ei ollut politiikasta, vaan perustuslain tuntemuksesta ja kunnioittamisesta. Mutta se haluttiin nähdä aivan toisessa valossa. Josta hyvänä esimerkkinä oli puhemies Vanhasen asiasta antama lausunto. Mutta tulihan lähetyksessä pieni sivallus takaisin, mikä oli aivan oikein.
Mutta politiikalta näyttää Rönnholminkin kirjoitus.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kari Kaunismaa
1990-luvun alun lama
Olen hyvin iloinen luettuani Mikko Rönnholmin kirjoituksen TS:sta 6.4. Se on ensimmäinen näkemäni sosiaalidemokraatin tunnustus sille, että presidentti Mauno Koiviston vahvan markan politiikka oli osasyyllinen 1990-luvun alun lamaan. On mentävä kuitenkin kauemmas: Syksyllä 1986 Keskustapuolueen puheenjohtaja Paavo Väyrynen varoitti idänkaupan romahtamisesta Neuvostoliiton taloustilanteen vuoksi. En puolusta Väyrystä juuri mistään muusta, mutta tässä hänen kaukonäköisyytensä tunnusti myöhemmin jopa Helsingin Sanomien Arto Astikainen.
Kuitenkin niin pääministeri Kalevi Sorsa (sd) kuin presidentti Koivistokin tuskastuivat tästä lausumasta ja sulkivat Keskustapuolueen vuoden 1987 vaalien jälkeen hallituksesta. Holkerin sinipunahallitus jakoi sitten rahaa surutta, vaikka asiantuntijat varoittivat kovasti. Nähtävästi virkamiehiä kiellettiin antamasta julkisuuteen lausuntoja ennen vuoden 1991 vaaleja, jotka johtivat Keskustan veret seisauttaneeseen vaalivoittoon. Syy talouden romahtamiseen vieritettiin Ahon hallituksen niskoille, vaikka edellinen hallitus ei ollut varautunut tilanteeseen yhtään sen paremmin.
Lainojen korot olivat tuohon aikaan 14–20 %. Moni menetti työpaikkansa ja omaisuutensa, eikä saanut niitä sen jälkeen takaisin. Syksyllä pääministeri Aho ja Koivisto pyysivät Kalevi Sorsaa laatimaan sopimusehdotuksen, jolla palkkoja olisi lievästi alennettu ja näin vältetty markan devalvaatio. Paperi- ja metalliliitto torjuivat kuitenkin tämän ehdotuksen, ja markka jouduttiin devalvoimaan. Seurauksena oli noin satatuhatta uutta työtöntä entisten lisäksi. Vahvojen ammattiliittojen jäsenten hyvinvoinnin ylläpito johti monien heikommassa asemassa olevien köyhtymiseen entisestään.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.