Lukijoilta

Lukijalta: Riistanhoito köyhdyttää Suomen luontoa

Kari Saramo (TS Mielipiteet 29.3.) kirjoitti täyttä asiaa saariston lintujen kadosta ja pienpetojen yleistymisestä.

Meillä Hiittisten saaristossa on havaittavissa sama ilmiö. Esimerkiksi pienelle, noin 50 hehtaarin kokoiselle mökkisaarellemme on viime vuosina tullut enenevästi supikoiria, mäyriä, minkkejä, variksia ja jopa korppejakin.

Linnut, joita vielä muutama vuosi sitten seurasimme (haahka, rantasipi, meriharakka, sorsa ja silkkiuikku muutamia mainitakseni) ovat kadonneet.

Pienpetojen lisäksi saaremme on täynnä valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita. Ne eivät tuhoa lintuja, mutta sitäkin enemmän muuta luontoa.

Valkohäntäpeura on luonnolle erittäin haitallinen vieraslaji. Sen ruokavalio koostuu kesällä lehtipuiden taimien lisäksi pääasiassa kukista ja siemenistä.

Toisin kuin esimerkiksi lammas tai vuohi, peura ei välitä niinkään ruohosta, vaan keskittyy kukkiviin kasveihin. Metsästä se syö mustikan- ja puolukanvarvut, metsämansikoiden taimet, vadelmat, horsmat ynnä muut. Peura vie siis erityisesti pölyttäjien tarvitsemat kukat.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pohjois-Amerikassa, josta tämä vieraslaji on kotoisin, se on paikoitellen muuttanut metsänpohjia pelkkää saniaista kasvaviksi aroiksi, joista muut maanpeitekasvit sekä puuntaimet ovat hävinneet. Aluskasvillisuuden mukana häviävät pölyttäjät ja lukuisat pienet eläimet, jotka elävät varvuston suojassa.

Saarestamme on muutamassa vuodessa kadonnut esimerkiksi sinivuokko, mukulaleinikki, kissankäpälä ja ahomansikka. Moni aikaisemmin yleinen kukkiva kasvi on muuttunut harvinaiseksi.

Yhteistä pienpetojen ja sorkkaeläinten lisääntymiselle on se, että molemmat hyötyvät niin sanotusta riistanhoidosta eli riistaeläinten talviruokinnasta.

Runsaat vilja- ja juureskasat, jotka on tarkoitettu pitämään peurat ja kauriit elossa talven yli ja takaamaan niille hyvä vasantuotanto, tarjoavat ruokaa myös supikoirille (jotka eivät Suomen talven yli selviytyisikään ilman ruokintaa), mäyrille, variksille ynnä muille. Lisäksi riistan perkausjätteet metsissä elättävät ison määrän kettuja, korppeja, variksia ja supikoiria. Ruokintapaikoille asetetut riistakamerat näyttävät näiden ongelmaeläinten yhä kasvavaa määrää.

Yksipuolisesti metsästäjiä hyödyttävä niin sanottu riistanhoito köyhdyttää Suomen luontoa sekä kasvi- että eläinkunnan osalta ennennäkemättämällä vauhdilla.

Leena Kauppila

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vastaa
Asko Ojala
Hoito vain halua ampua eläimiä
Metsästäjät itsekin käyttävät ”hoito” sanoo ironisesti ja ompa minullekin myönnetty ”luuletko että saisimme jatkaa tätä jos sanoisimme haluavamme vain jatkaa ampumista?”

Kummallinen ajatus tämä luonnon ”hoitaminen”, täysin luonnosta irtaantunut. Olisi aika myöntää, että se tarkoittaa luonnon muokkaamista ihmisen toiveiden mukaiseksi.

Oman mökkini lähistöllä eräs isäntä ruokkii talvisin peuroja, ja kesäisin ampuu niitä ”haittaeläiminä” sekä meuhkaa korvauksien perään kun syövät mm. marjaviljelmät.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Masa Pasa
Vast: Hoito vain halua ampua eläimiä
Mielipideartikkelin kirjoittajakin sen sanoo: "Yhteistä pienpetojen ja sorkkaeläinten lisääntymiselle on se, että molemmat hyötyvät niin sanotusta riistanhoidosta eli riistaeläinten talviruokinnasta."

No lopettakaa sitten se ns. riistanhoito eli talviruokinta! Eihän siinä ole mitään järkeä, että kasvatetaan kauriskantaa ruokinnalla, jotta sitä voisi pienentää ampumalla niitä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Orfeus
SUURISTA PEURA- JA HIRKIKANNOISTA FUNDAMENTAALISTA HAITTAA
Eteläisen ja lounaisen Suomen peurakannat ovat pitelemättömän suuria. Valkohäntäpeuran voisi haitallisena vieraslajina hävittää tästä maasta-eihän sitä ole muuallakaan Euroopassa. Hirvet syövät koivujen ja mäntyjen taimet ja aiheuttavat Suomen metsien kuusistumisen, mikä ei ole toivottavaa ilmaston muuttuessa. Hirvitiheys pitäisi pudottaa 2,5:een. Metsästystä pitäisi suunnata nykyistä enemmän naaraisiin. Tässä on kyse vakavasta kansantaloudesta, joka on viihteen funtiossa olevaa metsästystä tärkeämpää. Ehkä nykyinen maatalousministeri saa tähän parannusta, kuten on antanut ymmärtää. Metsästäjät vastustavat kantojen supistamista, koska metsästysmahdollisuudet halutaan pitää mahdollisimman suurina. Metsästäjät ovat pukkeja kaalimaan vartijoina! He pelaavat toisten korteilla metsästäessään osittain muiden omistamissa metsissä aiheuttaen vuokraisännille vakavaa haittaa. Näin tapahtuu niin kauan kuin metsänomistajat sallivat maillaan metsästyksen käytännössä vastikkeettomasti. Metsästäjät myös valittavat, että resurssit eivät riitä suurten hirvi- ja peuramäärien kaatamiseen, mutta valitus hiljenee kummasti, kun heille sanoo, että ottakaa niitä ulkopaikkakuntalaisia ja kaupunkilaisia seurueisiinne, joita kyllä olisi tulossa. Metsästysseuroissa surraan, ettei nuoria tule toimintaan mukaan riittävästi, mutta tällöin tarkoitetaan ”omia nuoria”.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ari Hyvönen
Riistanhoito on luonnonhoitoa
Riistanhoito on luonnonhoitoa puhtaimmillaan. Nuo kirjoittajan mainitsemat supit ym ovat myös metsästettäviä lajeja joita mm juuri noilta ruokintapaikoilta saadaan runsaslukuisesti siinä kuin peuroja ja kauriitakin. Ongelman muodostavat nämä ns "luonnosuojelijat" jotka edellyttävät haitallisten laijien rauhoittamista lisääntymisaikaan mikä usein olisi parasta metsästysaikaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Masa Pasa
Vast: Riistanhoito on luonnonhoitoa
Tehdäänkö silleen, että vapautetaan koko metsästys. Kaikkea saa ampua ja milloin vaan. Niin oli ennen ja ennenhän oli paremmin, tietysti. Mitä siitä seurasi? Ensiksi täydet pakastimet, seuraavaksi monen lajin sukupuutto ja lopulta metsästyksen loppuminen saaliiden loputtua.

Se, että lisääntymisaikaan on rauhoitusaika takaa myös seuraaville vuosille saaliita. Luonto ei noudata tällaista ja olen kuullut, että kettu saattaa metsästää lisääntymisaikaan yhdellä saarella kaikki linnunpoikaset. Ei siitä tykkää kukaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
kommentti
Vast: Riistanhoito on luonnonhoitoa
Miksiköhän ruokintapaikka vetää niitä supeja ja kumppaneita? Miksi kummassa vetää? Ja älkäämme unohtako susia. Nekin tulevat sinne ruokintapaikan lähelle hakemaan peuranpyllyä makeaa. Harmillisesti vaan ruokintapaikat ovat lähellä ihmisasumuksia, eikä korven uumenissa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.