Lukijoilta

Lukijalta: Perhetyötä on tehostettava epävarmoina aikoina

Compic/ Mauri Ratilainen
Kaikkia perheitä on nyt tuettava koronakriisin keskellä tehokkaasti, toteavat kirjoittajat.
Kaikkia perheitä on nyt tuettava koronakriisin keskellä tehokkaasti, toteavat kirjoittajat.

Koronaepidemia ravistelee yhteiskuntaa. Arjen muutos tuntuu erityisesti lapsiperheissä. Päiväkotien ja koulujen sulkeutuminen monien vanhempien lapsilta tarkoittaa isoja uudelleenjärjestelyitä koulun ja muun arjen suhteen.

Hyvinvointiyhteiskunnalle keskeisellä koulujärjestelmällä pyritään turvaamaan kaikille lapsille tasa-arvoiset mahdollisuudet. Koulujen sulkeminen voi kärjistää eriarvoisuutta.

Yhteiskunnan toimivuus mitataan sen kyvyssä huolehtia heikoimmistaan. Nyt jos koskaan tarvitaan ennakointia ja rohkeita toimia perheiden tukemisen muodossa. Eriarvoisuus näkyy esimerkiksi digitaidoissa, välineissä, kyvyssä ohjata lasta koulutehtävissä. Joissakin perheissä kyse on myös vanhemman jaksamisesta.

Suomessa joka neljännen lapsen vanhemmalla on ollut lapsen elinaikana mielenterveyden ongelmia. Heitä on siis paljon. Vanhemman mielenterveyden ongelma voi tehdä perheen vuorovaikutuksesta vaikeaa. Pahimmillaan lapselle lankeaa mittavia vastuita oman vanhempansa tai sisarustensa hoivasta ja perheen arjen sujumisesta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Etäkoulu voi siten tarkoittaa lapselle raskaiden vastuiden lisääntymistä.

Arvaamattomat kriisit voivat heikentää kenen tahansa mielenterveyttä. Koettu uhka ja talouspoliittinen tilanne arveluttaa. Monilla vanhemmilla on edessä lomautuksia, työttömyyttä ja pitkäkestoista ansionmenetystä.

1990-luvun lamassa vastaava ilmiö, massatyöttömyys ja samanaikaiset tukitoimien leikkaukset johtivat mielenterveys- ja päihdeongelmien kasvuun. Seuraukset tuntuvat edelleen yli sukupolvien. Mitä tästä on opittu?

Sosiaalihuoltolain mukaan perhetyö on hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa, joissa tarvitaan tukea ja ohjausta voimavarojen vahvistamiseksi ja vuorovaikutuksen parantamiseksi.

Perhetyötä annetaan yleensä erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi, mutta nyt tehtävää tulee laajentaa.

Vanhempien valtava taloudellinen huoli voi yksin jo vaikuttaa vanhemmuuteen ja lapsen hyvinvointiin. THL:n mukaan perhetyötä tulisi järjestää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jotta koronaviruksen aiheuttama taloudellinen ja sosiaalinen hätä ei vaurioittaisi taas uutta sukupolvea, kaikkia perheitä on nyt tuettava tehokkaasti.

Pitkällisten arviointiprosessien sijaan tulee kurottaa kohti perheitä ja kysyä: miten voimme auttaa? Tämä kysymys on esitettävä kaikille perheille, joissa vanhemman työtilanne on muuttunut ja taloudelliset huolet ovat läsnä. Emme voi jäädä odottamaan, että vanhemman huoli taloudesta alkaa näkyä lapsen oireiluna.

Kurottava työ on tehtävä yhteistyössä järjestöjen kanssa. Järjestöjen vahvuus on kansalaistoiminta ja vahvat innovaatiot, joiden hyödyntäminen on edelleen vaillinaista. Olemme jo nähneet, kuinka ihmiset tarjoutuvat sosiaalisen median kautta kauppa-avuksi iäkkäille.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikka perheiden yksityisasioihin puuttuminen on suomalaisille epätyypillistä, tuen pitäisi olla itsestään selvää. Jokaisen on voitava kysyä: kuinka teillä voidaan, voinko jotenkin auttaa?

Lähiverkostojen kansalaistoiminnan tueksi voitaisiin esimerkiksi osoittaa sosiaaliohjaaja verkkoyhteyden päähän. Koulut toimivat edelleen kuraattoripalveluineen perheiden lähipalveluna, joten toimintaa voitaisiin koordinoida osin heidän kauttaan.

Ratkaisuja löytyy, jos tahtotila on oikea. Perheitä ei tule jättää selviämään yksin. On toimittava nyt.

Pia Hytönen

toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry

Sanni Sihvola

asiantuntija/ lapset ja nuoret, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.