Lukijoilta

Lukijalta: Suomi muuttui – muuttuuko aluepolitiikka?

Jonny Holmén
Päähänpinttymien sijasta Suomen eri alueiden kehitystä tulee tarkastella tosiasioiden, ei mielikuvien perusteella, toteaa kirjoittaja.
Päähänpinttymien sijasta Suomen eri alueiden kehitystä tulee tarkastella tosiasioiden, ei mielikuvien perusteella, toteaa kirjoittaja.

Suomalaisen yhteiskunnan aluekehityksen tila on viime vuosien aikana kokenut suuren muutoksen.

Väkiluvun kasvua on enää vain kolmessa maakunnassa (Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi), etelä/länteen on ilmestynyt perinteisen raskaan teollisuuden rakennemuutoksesta kärsivä ruostevyöhyke (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Satakunta), kun taas pohjoisen ja idän suunnassa kolme maakuntaa (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Pohjois-Savo) porskuttaa menestyvien alueiden joukossa.

Silti poliittista keskustelua hallitsee sotien jälkeen syntynyt hokema rikkaasta etelästä ja köyhästä pohjoisesta.

Päähänpinttymien sijasta Suomen eri alueiden kehitystä tulisi kuitenkin tarkastella tosiasioiden, ei mielikuvien perusteella.

Pohjoismaiden Ministerineuvosto teki vastikään tutkimuksen maakuntien tilasta ja potentiaalista koko Pohjolan alueella. Mukana ovat kaikki 66 maakuntaa tai aluetta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomalaisittain raportti on masentavaa luettavaa. Kuudestatoista viimeisestä sijasta Suomi nappaa neljätoista. Helsinki-Uusimaa sijoittuu vasta viidenneksi ja suomalaisittain hyvin pärjäävät Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi eivät yllä puoliväliä korkeammalle.

On pakko kysyä, mitä olemme tehneet väärin?

Suomi on Euroopan vähiten urbaani maa. Missään muualla asutus ei jakaudu yhtä tasaisesti koko maan alueella kuin meillä. Mutta nykyisessä Suomessa sotien jälkeinen asutuspolitiikka on muodostumassa suureksi haasteeksi. Nuoret, erityisesti hyvin koulutetut ihmiset muuttavat kasvukeskuksiin ja moneen osaan Suomea on vähitellen jäämässä vain vanhusväestö.

Aluepolitiikan, jota vuosikymmenet nimitettiin kehitysaluepolitiikaksi, ajateltiin olevan väline muuttosuunnan kääntämiseksi, mutta toisin on käynyt. Ihmiset toimivat omien mielihalujensa, eivät poliitikkojen toiveiden mukaisesti.

Kiistatta Suomessa vallitsi alueellinen eriarvoisuus viisikymmentä- ja kuusikymmentäluvuilla. Eniten ihmisiä jakoi koulutus. Monella oli tuohon aikaan suoritettuna vain pakollinen kansakoulu.

Rovaniemen, Lappeenrannan, Kuopion ja Joensuun yliopistojen perustaminen oli kauaskantoinen päätös. Yliopistolaitoksella on ollut valtava merkitys sijaintikaupunkien ja maakuntien kehitykseen.

Myös monia muita parannustoimia tehtiin, mutta sitten jämähdettiin aivan liian pitkäksi ajaksi vanhaan. Aluepolitiikkaa johdettiin arvomaailmalla, joka ei vastannut ihmisten toiveita. Kehitysaluepoliitikot tahtoivat ihmisten pysyvän paikoillaan, mutta erityisesti nuoret ihmiset halusivat nähdä muutakin kuin tutut kotinurkat.

Seitsemänkymmentä- ja kahdeksankymmentäluku sujuivat vielä kohtuullisen kehityksen merkeissä. Maakuntien keskuskaupungit kasvoivat, vientivetoiset teollisuusmaakunnat porskuttivat ilman pakkoa uudistua ja idässä ja pohjoisessa siirryttiin aika lailla samanlaiseen elämänmenoon kuin muualla Suomessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uusi tilanne alkoi näkyä 2000-luvun alussa ja aivan viime vuosina muutos on ollut rajuinta, eikä suunnanmuutosta ole näkyvissä. Päinvastoin syntyvyys alenee edelleen, muuttoliike voimistuu niin, että vain muutamat kaupunkiseudut kasvavat, työvoimapula on jokaisen maakunnan ongelma ja työperäinen maahanmuutto polkee jokseenkin paikallaan.

Suomi liittyi Euroopan unioniin yhdeksänkymmentäluvun puolivälin laman olosuhteissa. Itäinen ja pohjoinen Suomi oli tuohon aikaan eurooppalaisessa vertailussa huonossa kunnossa.

Jäsenyysneuvottelijat onnistuivat saamaan liittymissopimukseen kohdan, jonka mukaan itäiset ja pohjoiset maakunnat saavat rakennerahastoista 30 euroa/asukas pelkästään jo rahojen jaon pohjalaskelmaan. Etu on huomattava, kun sitä vertaa vaikkapa Varsinais-Suomeen, joka kaiken kaikkiaan saa 7 euroa/asukas. Pirkanmaalla vastaava luku on 12 euroa/asukas. IP-alueen erityiskohtelun kriteerinä liittymissopimuksessa on harva asutus.

Aluepolitiikan suunta näkyy kaikkein selkeimmin siinä, kuinka Suomi jakaa "EU-rahan". Maan hallituksen tulee kuluvan kevään aikana tehdä päätös EU:n uuden rakennerahastokauden 2021–2027 sisällöstä. Meneillään olevalla kaudella raha jaettiin hyvin epätasaisesti ja jo tuolloin tulevat ongelmat sivuuttaen.

Helpoiten epäsuhta aukeaa parilla esimerkillä. Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa ovat suunnilleen saman suuruisia maakuntia, keskuskaupungit (Oulu ja Turku) ovat korkean osaamisen keskuksia ja työttömyys on ongelmana kummassakin maakunnassa saman suuruinen. Mutta EU-rahaa Pohjois-Pohjanmaa on saanut nykyisellä rakennerahastokaudella 187 miljoonaa euroa, kun Varsinais-Suomen vastaava luku on 24 miljoonaa euroa.

Yhtäläinen vääryys löytyy toistensa naapurimaakunnista Etelä-Savosta ja Kymenlaaksosta. ES ja KL ovat molemmat edellä mainitussa Nordregion-selvityksessä todellisia pudokkaita, koko Pohjolan heikoimmat maakunnat. Mutta kuinka ollakaan, rahaa Etelä-Savo on saanut kuluvalla kaudella 100 miljoonaa euroa, Kymenlaakso 25 miljoonaa euroa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ei tarvitse olla minkään tason aluepolitiikan tuntija ymmärtääkseen, kuinka valtavan epäoikeudenmukaisesti varat on tähän saakka jaettu.

Suomi voi nousta muun Pohjolan tasolle vain ymmärtämällä, että maailma on muuttunut.

Sanna Marinin hallitus on vastuullisen tehtävän edessä. Jatkuuko silmien ummistus, vai herääkö suomalainen aluepoliittinen päätöksenteko todellisuuteen?

Kari Häkämies

Varsinais-Suomen maakuntajohtaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
vexi
Kauppaa vai kiristystä?
Nyt ymmärrämme, miksi KePu:n piti väkisin tunkea hallitukseen: Lypsääkseen kannatusalueilleen mahdollisimman paljon tukirahaa. Ovelaa. Kerran jo näytettiin , että ovat avainasemassa hallituksen pystyssäpysymisen kannalta, eli jos vihervassarit haluavat pysyä hallituspuolueina ensi vaaleihin asti, niin kepulla on mitä parhaimmat neuvottelu- (Eli: kiristys-) asemat. "Jos ette tee niin kuin me haluamme, niin lähdemme hallituksesta", joka sitten kaatuu seuraavassa välikysymysäänestyksessä, ja uudet vaalit ja uusi hallitus ovat edessä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Vähän asian sivuun
En nyt puutu kirjoittajan pääasiaan eli rahojen jakoon alueiden välillä. "Kehitysaluepoliitikot tahtoivat ihmisten pysyvän paikoillaan, mutta erityisesti nuoret ihmiset halusivat nähdä muutakin kuin tutut kotinurkat." Tällaisia väitteitä näkee tuhkatiheään mediassa. Ihmiset kuulema haluavat muuttaa suuriin kaupunkeihin, he eivät halua asua maalla, kylissä tai pienissä kaupungeissa.

Koska tätä kuulee jatkuvasti, olen alkanut ihmetellä, onko asiaa oikeastaan mitenkään kattavammin tutkittu. Onko meillä oikeaa, relevanttia tietoa asiasta? Kuinka moni suomalainen haluaa asua minkäkinlaisessa yhteisössä? Millaisissa he voisivat ajatella asuvansa, missä eivät haluaisi asua? Jos maaseudulla ja pienissä asutuskeskittymissä olisi nykyistä paremmat palvelut, muuttaisiko se asiaa? Miten kunnallisvero ja palvelumaksut vaikuttava asiaan? Entä välimatkat ja liikennevaihtoehdot?

Kunnes näen asiantuntevasti koottua ja analysoitua tilasto- ja tutkimustietoa, en purematta niele väitettä, että suomalaiset haluavat asua (käytännössä) Helsingissä.

Aina on niitä, jotka vihtyvät kaupungissa, ja aina on niitä, jotka haluavat asua jossain muualla. Surkuhupaisaa on, että väitettä suomalaisten suurkapunkihakuisuudesta käytetään jopa perusteena kaupungitumiskehityksen suosimiselle - vaikka tutkittua tietoa on siis niukasti. Tämä on noidankehä. Väitetään, että suomalaiset haluavat Helsinkiin, vähennetään muun Suomen palveluja ja elinmahdollisuuksia, vahvistetaan Helsingin seutua entisestään, ja kun muuttoliike sitten toteutuu järjestetysti, se onkin todiste suomalaisten kaupungistumishalukkuudesta!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
credo
vast. vähän asian sivuun
Maassamme on kansallista (myös kansainvälistä) tutkimusta asiasta aivan tarpeeksi, esimerkiksi voisi mainita VTT Timo Aron tutkimukset.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.